Suomessa ei syydetä antibiootteja tuotantoeläimille – kuulumme Euroopan maltillisimpiin mikrobilääkkeiden käyttäjiin

Suomessa antibiootteja käytetään eläinten lääkinnässä erittäin maltillisesti. Kuva: Pekka Fali

Suomi loistaa edelleen Euroopan lääkeviraston EMAn vertailussa, jossa käsitellään tuotantoeläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntimääriä. Meitä maltillisemmin eläinantibiootteja käytetään vertailun maista vain Norjassa, Islannissa ja Ruotsissa.

Lokakuussa julkistetun raportin tiedot ovat vuodelta 2018.

Monessa Euroopan maassa on tartuttu toimeen eläimille annettavien antibioottien vähentämiseksi. Joissakin maissa asiassa taas ei ole edistytty. Erot mikrobilääkkeiden myyntimäärissä ovat edelleen valtavat.

Mikrobilääkkeiden runsas käyttö voi johtaa resistenssiin eli siihen, että bakteerit eivät enää nujerrukaan tutuilla lääkkeillä. On arvioitu, että antibioottiresistenssin vuoksi EU-alueella menehtyy jo nyt vuosittain 33 000 ihmistä.

Pahimmillaan antibioottiresistenssi uhkaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan modernia lääketiedettä ja vaarantaa terveydenhuollon toiminnan. Esimerkiksi tavalliset infektiotaudit voisivat koitua kohtalokkaiksi potilaille, ja esimerkiksi syöpähoidot ja kirurgiset toimenpiteet vaarantuisivat.

Jotta mikrobilääkkeiden myyntiä voidaan vertailla, se on EMAn tilastossa suhteutettu kunkin maan tuotantoeläinten määrään. Karkeasti voidaan sanoa, että tilastossa kerrotaan lääkkeiden myynti milligrammoina eläinkiloa kohti.

Aivan suoraa vertailua eri maiden kesken ei voi tehdä, sillä esimerkiksi eri eläinlajien määräsuhteet ovat eri maissa hyvin erilaiset. Trendien seuraamiseen nyt jo kymmenettä kertaa julkaistu tilasto on hyvä apuväline.

Tilaston 31 maan keskiarvo oli toissa vuonna 103 myytyä mikrobilääkemilligrammaa tuotantoeläinkiloa kohti.

Mukana olevista maista 25:n myyntimäärät ovat mukana tilastossa vuodesta 2011 lähtien. Niiden yhteinen mikrobilääkkeiden myyntimäärä on vähentynyt vuosina 2011–18 kolmanneksella.

Suomen mikrobilääkkeiden myyntilukema, 20 milligrammaa tuotantoeläinkiloa kohti, on pysynyt varsin tasaisena monta vuotta.

Uudessa tilastossa maakohtainen lukema vaihtelee Norjan 3 milligrammasta Kyproksen 466 milligrammaan – ero on siis yli 150-kertainen.

Kun verrataan uutta tilastoa esimerkiksi kolme vuotta sitten julkistettuihin vuoden 2015 tietoihin, ero eri maiden toiminnassa näkyy selvästi.

Espanjassa käytettiin silloin eläinantibiootteja yli 400 milligrammaa eläinkiloa kohti. Kolmessa vuodessa käyttö on lähes puolitettu 220 milligrammaan.

Kyproksella tilanne sen sijaan on pahentunut. Kolmen vuoden takaisen tilaston 434 milligrammasta on kivuttu 466 milligrammaan.

Määrän lisäksi myös sillä on suuri merkitys, mitä lääkeaineita ja miten käytetään.

Ryhmälääkityksiin käytettyjen mikrobilääkkeiden osuus kokonaismyynnistä on laskenut hiukan. Silti niiden osuus koko aineistossa oli yhä 88 prosenttia.

Osa antibiooteista on määritelty kriittisen tärkeiksi ihmisten kannalta. Niitä tarvitaan taistelussa sellaisia bakteereita vastaan, joille on kehittynyt vastustuskyky suurelle osalle muista mikrobilääkkeistä.

Tällaisista lääkeaineista raportti mainitsee esimerkiksi kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinit, joiden myynti laski vuosina 2011–18 neljänneksen, ja polymyksiinit, joiden myynti laski samaan aikaan 70 prosenttia.