Kurjen tila hankkii peltoa joukkorahoituksella – viljelijä ja säätiö vapauttaisivat maatilat kalliin maan kirouksesta

Kurjen tilalla on yhteensä 33,5 hehtaaria viljeltyä maata. Joukkorahoituksen avulla on tarkoitus hankkia 10,5 hehtaarin osuus vuokrapeltoa. Kuva: Sanne Katainen

Vesilahtelainen Kurjen tila joutui viime vuonna pulmalliseen tilanteeseen. Naapuri oli laittamassa vuokralla olleet peltonsa myyntiin. Niiden ostaminen olisi viljelijöille taloudellisesti mahdotonta.

”Olemme vuokranneet kyseisiä peltoja vuodesta 2014. Omistaja kertoi jo vuonna 2016, että joutuu ne myymään. Viljely ja eläinmäärä oltiin ehditty jo sovittaa vuokramaihin”, viljelijä Ira Hellstén kertaa hankalaa lähtöasetelmaa.

Nyt kaupat 10,5 hehtaarin alueesta ovat kuitenkin syntymässä. Ostaja on viljelijöiden sijaan säätiö.

Merkittävä osa varoista kerättiin sadoilta vapaaehtoisilta joukkorahoittajilta.

Ajatus pellon ostamisesta sopi hyvin Biodynaamisen viljelyn säätiölle, joka omistaa ennestään yhden maatilan Mäntsälässä. Säätiö perusti Kurjen tilan peltojen hankintaa varten paikallisen rahaston.

Hellsténin mielestä vaikeinta joukkorahoituksessa on ollut viestintä. Kampanjaa varten pystytettiin verkkosivut ja Facebook-sivu sekä järjestettiin tapahtumia.

”Koko ajatus on uusi. Miksi pitää ostaa peltoa siten, ettei se ole kenenkään yksityistä maata? Kun kyseenalaistaa koko tavallisen maanomistuksen, sitä ei helposti ollenkaan ymmärretä.”

Hellsténin mukaan käänteen toi kampanjan tukikonsertti Vesi­lahden kirkossa elokuussa.

”Siinä oli joku taika, tuntui että sen jälkeen työ helpottui.”

Tukijoiksi ryhtyi paljon suoramyyntiasiakkaita, mutta myös ventovieraita lahjoittajia ympäri Suomea. Laajan sosiaalisen verkoston syntyminen olikin myönteinen yllätys. Syyskuun loppuun kestänyt kampanja keräsi 276 lahjoittajaa eli ”maanhaltijaa” ja reilut 30 000 euroa.Puuttuva summa tulee säätiöltä ja yrityksille suunnatun jatkokampanjan avulla.

Joukkorahoituksessa pitää ottaa huomioon lain vaatimukset. Rahoittajille pitää tarjota jokin vastike. Jos vastike on rahanarvoinen, siitä pitää maksaa arvonlisäveroa.

Symbolisesta vastikkeesta veroa ei tarvitse maksaa. Kurjen tilan maanhaltijat saavat vastikkeena kutsuja tilalla pidettäviin tapahtumiin.

Rahaston johtoryhmän jäsen Sari Kalliokoski Biodynaamisen viljelyn säätiöstä korostaa, että Kurjen tilan ei ole tarkoitus jäädä ainutkertaiseksi tapaukseksi. Säätiö voisi toimia myös tulevien hankkeiden vauhdittajana.

”Toivomme, että Kurjen tilalla opittua voitaisiin soveltaa vastaavanlaisiin tapauksiin muualla Suomessa, ja että ihmisten tietoisuuden lisääntyessä uusien joukkorahoitushankkeiden toteuttaminen olisi helpompaa.”

Säätiö jatkaa varainkeruuta rahastoon. Tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää peltovuokrien aiheuttamaa kustannusrasitetta viljelijöille.

”Ei ole mielekästä, että tuottajilta menee niin iso osa maanomistajalle ja pankille. Meillä niihin kuluu melkein yhden kausityöntekijän palkkaa vastaava summa”, Ira Hellstén toteaa.

Hellsténille maan omistaminen ei ole viljelijänä tärkeää. Tilan kaikki maat on vuokrattu. Pääosa kuuluu yhteisesti omistetulle kiinteistöyhtiölle Kurjen Tila Oy:lle, jonka alueella asuu Hellsténien lisäksi useampi perhe.

”Minulla ei ole tarvetta omistaa maata. Säätiö on hyvä, turvallinen omistaja.”

Hellstén ymmärtää, että perinteisillä, suvuissa siirtyvillä tiloilla omistus voidaan kokea tärkeäksi. Maan kallis hinta rasittaa kuitenkin yhtä lailla sukutiloja.

”On hullua, että lapset joutuvat ostamaan vanhemmiltaan pellot.”