Tuuloslainen Jari Eerola nappasi MTK:n ilmastopalkinnon: ”Keskiössä ovat hyvinvoivat ihmiset, pelto ja eläimet”
Osakeyhtiömuotoinen Setälä-Eerolan lihanautatila on pyrkinyt yhdistämään taloudellisen kannattavuuden kokonaisvaltaiseen kestävyyteen — työn tulokset näkyvät kriisiaikoina.
Jari Eerolan navetan taustaa pitää siistinä pieni lauma lihanautoja. Hän kertoo viettäneensä tilalla tavallista enemmän aikaa viime vuosina, kun eri tilaisuuksissa puhuminen on hoidettu etäyhteyksien kautta. Kuva: Harri NurminenMTK:n säätiön ilmastoahdistuksesta ilmastomahdollisuuksiin -palkinto myönnettiin Tuuloksessa lihanautatilaa pitävälle Jari Eerolalle.
Setälä-Eerolan tila on toiminut uranuurtajana muun muassa hiiliviljelyn ja päästölaskelmoinnin saralla.
Isännän mielestä huomionosoitus osuu hyvään hetkeen, sillä tilojen energia- ja ravinneomavaraisuus korostuvat entisestään hintojen noustessa.
Säätiön palkinto myönnetään toiminnasta, jolla parannetaan maaseudun elinkeinojen mahdollisuuksia tehdä ilmastotyötä, huomioiden elinkeinon ja sen ihmisten kokonaishyvinvoinnin sekä tulevaisuuden mahdollisuudet.
Lista Eerolan saavutuksista on pitkä ja moninainen. Se sisältää muun muassa hiiliviljelyn pilotointia, yhteiskunnallista vaikuttamista, maatalouden biokaasuhankkeiden edistämistä ja nuorten tutustuttamista maatalouteen.
”Ratkaisumalleja on lähdetty rakentamaan kokonaisvaltaisesta ajattelusta, jossa keskiössä ovat hyvinvoivat ihmiset, pelto ja eläimet”, Eerola avaa.
Nämä näkyvät Setälä-Eerolan tilalla konkreettisina toimenpiteinä. Kuivalantaa kompostoidaan tehokkaammin ja levitetään täsmällisemmin, typensitojakasveja on lisätty viljelykiertoon ja kerääjäkasveja käytetään laajalti.
”Ennen kaikkea tämä vaatii ennakkoluulottomuutta — kaikki ei aina onnistu, mikä syö välillä ammattiylpeyttä”, Eerola kommentoi.
Isossa kuvassa tilalla tehdyt toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin varsin onnistuneilta. Panostus viljelykiertoon, viherlannoitukseen ja ravinteiden kierrättämiseen on laskenut viljelyn kustannuksia merkittävästi:
”Säästöt syntyvät viilaamalla pieniä asioita vuodesta toiseen, apulantaa meni ennen 60 tonnia vuodessa, nyt menee 25.”
”Ulkopuolelta tuli yleinen paine laajentaa. Laskelmat näyttivät että laskut olisi saanut maksuun, mutta itselle ei olisi tullut lisää palkkaa.”
”Rehustusta on muutettu hieman tiputtamalla viljan määrää. Viljelyala on jopa pienentynyt hieman, mutta tuotanto on pysynyt samana.”
Samalla tila on onnistunut vähentämään riippuvuuttaan teollisista lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista.
Eerola kertoo päätöksenteon taustalla vaikuttaneen erityisesti kaksi asiaa: taloudellinen kannattavuus ja ilmastoahdistus.
”Ulkopuolelta tuli yleinen paine laajentaa. Laskelmat näyttivät että laskut olisi saanut maksuun, mutta itselle ei olisi tullut lisää palkkaa.”
”Silloin tehtiin päätös ettei naudanlihantuotannon kasvattaminen isoon mittaan ole ratkaisu. Olin jo tuolloin mukana hiilensidonnassa ja lisäksi vasikan saatavuus oli huonoa.”
Sen sijaan liiketoiminnan ratkaisuja on haettu kasvattamatta työmäärää: tuotantoa on tehostettu ja kannattavuutta parannettu ulkoisen konsultoinnin avulla.
”Kaikkein tärkein tilalla on ulkoistettu, eli taloushallinto. Lisäksi kaikessa suunnittelussa käytetään parasta mahdollista osaamista.”
Hänen kokemalle ilmastoahdistukselle saatiin loppu, kun maatilan kokonaispäästölaskelma valmistui: laskelman mukaan Setälä-Eerolan nautojen kasvihuonekaasupäästöt lihakiloa kohden olivat vain kolmannes kansainvälisestä keskiarvosta. Tällöin maatalouden syyllistämistä vastaan saatiin kättä pidempää.
”Ahdistus hävisi kun se julkaistiin — silloin saatiin ymmärrys että asiaan pystyy vaikuttamaan”, Eerola kommentoi.
”Jos maatila tuottaa biokaasun autoon, liikennesektori kuittaa päästövähenemät. Tähän pitäisi saada muutos.”
Päästölaskennan ja hiiliviljelyn lisäksi Jari tunnetaan intohimoisena biokaasutalouden puolestapuhujana. Hän on ollut mukana useassa maatalouden biokaasu-hankkeessa ja hakenut oppia ulkomailta asti.
”Kotimaisen maatalouden potentiaaliksi on arvioitu kymmenen terawattia — tavoitteena olisi saada neljä terawattia talteen”, Eerola summaa.
Vaikka julkinen rahoitus ja teknologia ovat hänen mukaansa riittäviä, hankkeet tyssäävät liian monesti yhteistyökyvyttömyyteen tilatasolla.
”Tavoitteena tulisi olla kaasun tuotto ilman puoluerajoja. Viljelijöiden pitäisi kyetä yhteistyöhön, jolloin ravinteet saataisiin kiertämään järkevästi pienellä alueella. Hinta on nyt niin hyvä, että investoinnit maksaisi itsensä takaisin nopeasti.”
Kaasuntuotannon päästölaskenta saa Eerolalta pyyhkeitä. ”Jos maatila tuottaa biokaasun autoon, liikennesektori kuittaa päästövähenemät. Tähän pitäisi saada muutos.”
Kestävyydestä ja biotaloudesta keskusteltaessa Eerola kuitenkin muistuttaa, mistä maataloudessa on pohjimmiltaan kyse:
”Tämä on yritystoimintaa ja sen pitää olla kannattavaa. On huikeaa että bonuksena voi sitoa hiiltä ja lisätä kestävyyttä.”
Eerolan tulevaisuuden haaveissa olisi saada kaikki tilan lanta ja sivuvirrat tuottamaan biokaasua. Mielenkiintoa herättävät myös luonnonlaidunten kunnostus ja alkuperäisrodut.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
