Siemennurmen niitto karholle säästää aikaa ja rahaa
Pauli Perhon timoteilohkolla kasvusto kaadettiin karholle viime viikon maanantaina. Isäntä vakuutti torstaina odottavansa puintia rauhallisin mielin, vaikka niiton jälkeen oli ehtinytsataa jo 26 milliä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLOIMAA (MT)
Karholle niitetyn heinänsiemennurmen pystyy puimaan huomattavasti nopeammin kuin pystyssä olevan kasvuston. Kasvusto ehtii kuivua ennen puintia, joten kuivauskustannuksissa säästää, toteaa karholta puimista neljättä vuotta harjoittava loimaalainen Teemu Perho.
Karholta puitu sato on myös selvästi puhtaampaa kuin suoraan puitu.
Tekniikka on hyvin yleinen Tanskassa ja myös Ruotsissa sitä käytetään kohtalaisen runsaasti.
Sen sijaan Suomessa karholleniittokoneita on vasta muutamia, ehkä kolmisen kappaletta, arvioi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkija Oiva Niemeläinen.
Korjuutekniikan etuja suhteessa kasvuston puintiin suoraan tutkitaan MTT:llä paraikaa.
Teemu Perho omistaa karholleniittokaluston yhdessä sukulaistensa, ypäjäläisten Heikki ja Pauli Perhon kanssa.
Perhot esittelivät koneita ja kertoivat tekniikan eduista torstaina pellonpiennartapahtumassa, jonka järjesti Satafood kehittämisyhdistyksen nurmisiemenhanke.
Pauli Perhon mukaan idea karholta puimiseen tuli messumatkalta Saksan Hannoveriin muutama vuosi sitten. Sukulaismiesten matkassa oli myös artjärveläinen Janne Berg, joka viljelee Perhojen tapaan nurmisiementä.
”Janne totesi karholleniittokoneesta, että tuollainen pitäisi olla. Vuosi sen jälkeen kun Janne oli koneen hankkinut, me päätimme hankkia samanlaisen.”
Sopiva kone löytyi internetin avulla Britanniasta, eikä hintakaan ollut kohtuuton. Kone maksoi Suomeen tuotuna 4 000 euroa, ja mukana tuli vielä noukinpöytä puimuriin.
Perhojen kolmella tilalla viljellään nurmisiementä tänä vuonna 206 hehtaarilla. Siitä 78 hehtaaria on nurminataa, 117 hehtaaria timoteitä ja 11 hehtaaria englanninraiheinää.
Ensi vuonna lajivalikoimaan tulee vielä puna-apila, jota Teemu Perho kylvi keväällä.
Ensimmäisenä vuonna nurminata oli jo ehditty puida koneen saapuessa Loimaalle. Uudet omistajat pääsivät harjoittelemaan niittokoneen ja noukinpöydän käyttöä timoteillä.
Timotein puinti sujui mainiosti, tosin puintiolotkin olivat tuolloin erittäin hyvät, Teemu Perho muistelee. Seuraavana vuonna tilanne oli jo ihan toinen.
”Sanotaan niin, että karholleniitto sopii nurminadalle oikein hyvin, jos se ei saa päälleen sataa milliä vettä.”
Sateen jälkeen kaadettu nata joutui lojumaan pellolla 11 päivää ennen kuin se oli riittävän kuivaa puitavaksi.
”Se oli kamalan näköistä, mutta kaikkien yllätykseksi sen itävyys ei kärsinyt yhtään. Itävyys oli jopa hieman parempi kuin naapurilohkolla, joka oli puitu suoraan.”
Sen enempää Perhot kuin Niemeläinenkään ei osaa antaa tyhjentävää vastausta kysymykseen oikeasta niitto- ja puintiajankohdasta.
Miesten mukaan ajoitus vaatii samanlaista näppituntumaa kuin nurmisiemenen puinti muutenkin.
Perhot ovat keskenäänkin hieman eri linjoilla ajoituksesta. Heikki Perho kaataa kasvuston karholle vain hieman ennen kuin menisi sen puimaan suoraan. Teemu Perho niittää kasvuston Heikkiä aiemmin.
JUHANI REKU
Teemu Perho esittelee puimuriin hankittua noukinpöytää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
