Viljan kuivatuslasku kasvaa öljyn halventumisesta huolimatta
Nurmijärveläinen Tuomo Linden kuivasi tiistaina viimeisiä kevätvehnäeriä. Ensi viikolla on vuorossa ohran puinti. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto”Ainakin neljä miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.”
Näin laskee Pro Agrian kehityspäällikkö Maarit Kari suomalaisen maatalouden viljankuivatuslaskua.
Öljyn hinta on viime vuodesta laskenut, mutta nyt joudutaan puimaan paljon viimevuotista kosteampaa viljaa.
Kuivuminen hidastuu päivien lyhetessä, vaikka päivä olisikin lämmin ja sää kuiva. Samasta syystä myös kuivausteho heikkenee tai kuivaus vaatii enemmän energiaa.
Viime vuonna viljan kuivatukseen kului noin 52 miljoonaa euroa, Kari laskee.
Luku on laskettu viime vuoden sadoilla ja pinta-aloilla, keskimääräisellä kuivatustarpeella ja öljyn verottomalla hinnalla.
Tämänvuotiseksi summaksi hän arvioi 56 miljoonaa. Karin mukaan viljatonnin kuivaamiseen kuluu keskimäärin 160 kilowattituntia. Se vastaa noin 16 litraa öljyä tonnia kohden ja 64 litraa hehtaaria kohden.
Tänä vuonna syysviljat saatiin puitua suotuisissa oloissa. Kevätviljojen korjuu menee myöhäiseksi, ja Kari arvioi laskelmassaan, että kevätviljatonnin kuivaamiseen kuluu 280 kilowattituntia eli 28 öljylitraa vastaava määrä energiaa.
”Tosin monella voi mennä jopa kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Tila- ja lohkokohtaiset erot ovat isot.”
Laskelmassa oletetaan myös, että kaikki vilja saadaan korjattua. Siitä ei kuitenkaan ole mitään varmuutta – osa ei ehkä ehdi lainkaan valmistua. Kevyen polttoöljyn verottomana hintana Kari käytti viime vuonna 82 ja tänä vuonna 62 senttiä litralta.
Hän otti laskelmassa huomioon myös hakkeella tai muulla bioenergialla toimivat kuivurit, joissa kuivatuksen yksikkökustannus on öljyä alempi. Niitä hän arvioi olevan maassa nelisen sataa ja kuivureita kaikkiaan noin 20 000. Mitään tilastoa tästä ei kuitenkaan ole olemassa.
Koska biomassalla toimivat kuivurit ovat keskimääräistä suurempia, Kari arvioi niillä kuivattavan 5,5 prosenttia sadosta.
”Höyry käy ja öljyä menee”, nurmijärveläinen Tuomo Linden kuvaa kuluvan syksyn viljankuivatusta.
Lindenillä on viljelyssä vähän toistasataa hehtaaria, tänä vuonna kevätvehnää, kauraa ja ohraa.
Keskiviikkona puituna oli 60 hehtaaria eli kaikki kevätvehnät. Lajike oli aikainen Anniina.
Ensimmäisinä puitujen vehnäerien kosteus oli välillä 20–24 prosenttia, Linden kertoo. Sitten väliin tuli sateita ja kosteus nousi 34–35 prosenttiin.
”Polttoainetta kuluu aika hörinällä”, Linden toteaa.
”Toisaalta öljyn hinta oli viime vuonna korkeampi, joten lopputilanne on sama.”
Ohra valmistuu Lindenin mukaan puitavaksi ensi viikolla. Ohralohkot näyttävät toistaiseksi hyviltä, samoin kaura, joka on pysynyt hyvin pystyssä.
”Pysyisi nyt sää lämpimänä ja kuivana, niin se jonkin verran pelastaisi tätä tilannetta.”
Kevätvehnän laatu on tosin jo mennyttä, Linden toteaa.
Hän pääsi kylvämään ensimmäiset vehnät hyvissä ajoin huhtikuun lopussa. Niiden sakoluku on hyvä, jopa yli 400, mutta valkuainen jäi lisätypestä huolimatta alhaiseksi.
Myöhemmin sateiden välissä kylvetyn vehnän valkuainen taas on korkea, mutta sakoluku laski.
”Tällä alueella monella muullakin on samoja ongelmia.”
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
