Jälleen uusi tutkimusnäyttö kipsin hyödyistä: Leikkasi fosforivalumat puoleen

Kipsi voidaan levittää pellolle samaan tapaan kuin kalkkikin. Tässä kuvassa levitetään kalkkia, mutta kipsin levitys ei toimenpiteenä siitä juuri eroa. Kuva: Kari Salonen

Arviot peltojen kipsikäsittelyn fosforivalumia vähentävästä vaikutuksesta ovat saaneet lisänäyttöä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen Syken tutkimuksessa.

Sen perusteella kipsikäsittely vähentää fosforivalumia noin puoleen verrattuna käsittelemättömään alueeseen. Käsittely vaikutti myönteisesti sekä liukoisen että maahiukkasiin pidättyneen fosforin valumiin, kertoo Syken erikoistutkija Petri Ekholm.

Samalla pystyttiin hälventämään useita käsittelyyn liittyviä epäilyjä. Kipsin sisältämällä sulfaatilla ei esimerkiksi todettu olevan vaikutuksia vesieliöstöön kuten vuollejokisimpukalle, taimenelle tai isonäkinsammalelle.

Vaikutuksia tutkittiin Savijoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Alueen sadasta tilasta tutkimukseen osallistui 55 ja kipsillä käsiteltiin vajaat 1 600 hehtaaria.

Kipsin paras levitysajankohta on syksy, jolloin se levitetään puidulle pellolle ennen syysmuokkausta, kertoo projektikoordinaattori Eliisa Punttila Helsingin yliopistosta.

Syysviljan alle kipsikäsittelyä ei suositella.

Helsingin yliopiston Professori Markku Ollikainen pitää tuloksia rohkaisevina. Hänen mukaansa käsittelyn kustannus suhteessa sillä saavutettuun hyötyyn on selvästi nykyisin käytössä olevia keinoja pienempi.

"Fosforikilon vähentäminen kipsin avulla maksaa noin 70 euroa, kun se muilla maatalouden keinoilla maksaa noin 220 euroa."

Yhden käsittelykerran arvioidaan vaikuttavan noin viiden vuoden ajan.

Kipsikäsittely soveltuu ennen muuta savimaille. Sen sijaan järvien läheisyydessä tai happamilla sulfaattimailla kipsiä ei voida levittää.

Ollikaisen mukaan potentiaalisia peltoja olisi Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla yhteensä 392 000 hehtaaria. Sen kipsikäsittelyllä Suomi täyttäisi koko Itämeren suojelukomission Helcomin asettamat vähennystavoitteet.

Koko Suomen peltoalaa ei kuitenkaan olisi mahdollista käsitellä yhdellä kertaa edes siitä syystä, että syksyisin toimenpiteen aikaikkuna on varsin pieni.

"Järkevintä on aloittaa käsittely kohdentamalla se Saaristomeren valuma-alueelle", Ollikainen toteaa.

Hankkeessa kartoitettiin myös mukana olleiden Savijoen valuma-alueen viljelijöiden kokemuksia ja mielipiteitä kipsikäsittelystä. Vastaukset olivat rohkaisevia, Ollikainen toteaa.

"70 prosenttia viljelijöistä suosittelisi käsittelyä kollegoilleen."

Käsittelyn hehtaarikustannus oli pilottialueella keskimäärin 220 euroa hehtaarilta. Kun tilojen talous on tiukoilla muutenkin, pelkkä suosittelu kuitenkaan riittää kannusteeksi varsin kalliiseen kertainvestointiin.

Siksi tutkijat suosittelevatkin kipsikäsittelyn ottamista tuettavaksi kohteeksi seuraavaan maatalouden ympäristöohjelmaan.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) suhtautuu aloitteeseen myönteisesti.

Hän muistuttaa, että nykyiselle ohjelmakaudelle toimenpidettä ei vielä saatu, koska riittävän kattavia ja laajoja tutkimustuloksia aiheesta ei ollut vielä olemassa.

Nyt käytössä on hänen mukaansa riittävän isolla alueella toteutetun tutkimuksen tulos, joista käyvät ilmi saavutettavissa olevat hyödyt. Myös sivuvaikutukset ja riskit on otettu tutkimuksessa huomioon, ministeri kiittelee.

"Ei ihan ongelmaton ja helppo harjoitus, mutta toteutettavissa", Tiilikainen luonnehtii, ja lisää:

"Onko meillä varaa jättää tämä tekemättä? Vastaan: ei ole. Ainakaan parempaa keinoa meillä ei tällä hetkellä ole."

Suomen tavoitteena on Ollikaisen mukaan kannustaa testaamaan kipsikäsittelyä myös muissa Itämeren rantavaltioissa. Eritoten hyötyä siitä olisi Ruotsissa ja Tanskassa sekä osissa Puolaa ja Viroa.