Lukijalta: Turhia pelkoja Mercosur-sopimuksesta ei pidä lietsoa

Tuonnin kasvu EU-tasolla voi heijastua myös Suomeen, mutta vaikutukset tuottajahintoihin jäävät kokonaisuutena varsin vähäisiksi, arvioi Jyrki Niemi. Kuva: Sanne Katainen

Pääkirjoituksessa 12.1. todettiin suomalaisten lihantuottajien joutuvan maksajiksi ja menettäjiksi EU:n solmimassa Mercosur-sopimuksessa. Tutkijana pidän tällaista johtopäätöstä liioiteltuna ja tarpeetonta pelkoa lietsovana.

Mercosur-sopimus ei tarkoita vapaata kauppaa maataloustuotteissa EU:n ja neljän Etelä-Amerikan maan, Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn, välillä. Kyse on rajallisista ja vaiheittain käyttöön otettavista myönnytyksistä.

Naudanlihan osalta EU avaa 99 000 tonnin tuontikiintiön alennetulla tullilla, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia EU:n kokonaiskulutuksesta. Kiintiö otetaan käyttöön kuuden vuoden siirtymäajalla. Mercosur-maista tuodaan EU:hun jo nyt naudanlihaa huomattavasti enemmän, joten osa kiintiöstä todennäköisesti korvaa nykyistä tuontia.

Siipikarjanlihassa sovittu 180 000 tonnin tulliton kiintiö vastaa myös noin 1,5 prosenttia EU- kulutuksesta ja sekin otetaan käyttöön asteittain. Tuonnin kasvu EU-tasolla voi heijastua myös Suomeen, mutta vaikutukset tuottajahintoihin jäävät kokonaisuutena varsin vähäisiksi.

Viime vuosina on nähty, että maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat voivat vaihdella nopeasti ja rajusti esimerkiksi sään, geopoliittisten kriisien ja energiamarkkinoiden muutosten vuoksi. Näihin vaihteluihin verrattuna Mercosur-sopimuksen mahdolliset hintavaikutukset jäävät pieniksi ja todennäköisesti peittyvät maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin.

Sopimus ei siten tuo mitään erityisen dramaattista muutosta nykytilanteeseen.

Tuottajien huoli kustannuskilpailukyvystä on ymmärrettävä, mutta vaikutuksia ei pidä irrottaa niiden mittakaavasta. Lisäksi sopimukseen sisältyy suojamekanismeja, joiden avulla EU voi tarvittaessa puuttua tilanteisiin, mikäli tuonnin kasvu aiheuttaisi vakavaa haittaa unionin maataloustuotannolle.

Kauppasopimuksia on syytä arvioida kriittisesti, mutta yhtä tärkeää on välttää otsikoita, jotka leimaavat suomalaiset tuottajat etukäteen häviäjiksi.

Jyrki Niemi

tutkimusprofessori

Luonnonvarakeskus Luke