Rukiin satopotentiaali kiehtoo riskeistä huolimatta – mäntsäläläinen viljelijä hiihti ruispellollaan vielä 19. huhtikuuta, puinti venyy elokuun lopulle

Ruis talvehti Mäntsälän pohjoiskolkassa hankalasta talvesta ja huonosta alusta huolimatta. Kelpo satoa odotetaan, vaikka kuivuus on vienyt parhaan terän ja verottaa jyväkokoa, Petri Sola kertoo. Kuva: Veikko Niittymaa

Mäntsäläläinen Petri Sola nappaa keltaisena huojuvasta ruispellosta muutaman tähkän ja puristaa niitä kädessä. Osa jyvistä on vielä pehmeitä. Puimaan päästään ehkä parin viikon päästä.

Hän odottaa rukiista vähintään keskinkertaista satoa. Uudellamaalla on satanut vähän ja kuivuus verottaa jyvien kokoa ja satoa ehkä tuhannella kilolla hehtaarilta.

Talvituhojen takia neljäsosa ruispelloista jouduttiin ajamaan ylös ja tilalle kylvettiin ohraa. Ojituksessa oli puutteita ja vesi seisoi syksyllä. Lisäojat kaivetaan syksyllä heti, kun ohra on puitu.

Viljelyssä on myös syysvehnää, joka kesti talven. Sen sijaan syysohrasta ei ollut mitään jäljellä keväällä.

Talven säät jakoivat Mäntsälän tavallaan kahtia. Solan tila on kunnan pohjoislaidalla, missä suurin osa syysviljoista pärjäsi talven yli ehkä pitkään pysyneen lumipeitteen ansiosta. Sola hiihti ruispellolla vielä 19. huhtikuuta.

Kunnan etelälaidalla kävi toisin ja talvi vei suuren osan syyskylvöksistä.

Sola on viljellyt hybridiruista viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Pari kertaa pieniä osia ruismaista on jouduttu rikkomaan talvituhojen takia. Riskit kasvavat, jos kylvö myöhästyy eikä oras ehdi riittävän isoksi ennen talvea.

Ruis kiinnostaa. Rukiin ja muiden syyskasvien satopotentiaali on parempi kuin kevätviljoilla, Sola perustelee. Ruis myös monipuolistaa ja helpottaa viljelykiertoa ja tasoittaa kevään kiirehuippua.

Tosin elo-syyskuun taitteessa riittää senkin edestä tekemistä. Ruis pitäisi kylvää samaan aikaan kuin kevätviljoja puidaan.

”Olen ottanut useita kertoja aurat esiin illan pimetessä.”

Osa rukiin jyvistä on edelleen pehmeitä, joten puinti siirtyy elokuun loppupuolelle. Kuva: Veikko Niittymaa

Lahteen on nelisenkymmentä kilometriä. Tilan pääkasvi on tänä vuonna mallasohra, joka toimitetaan Viking Maltille. Ruis menee Fazerille ja herneestä ja kevätvehnästä on siemensopimus.

”Pyrin tekemään kiinteähintaiset sopimukset useimmista kasveista, jolloin tiedän jo kylvöhetkellä, mitä sadosta saan. Joskus hinnan kiinnittämisestä on etua, joskus ei”, Sola kertoo.

Laatukriteerit eivät aina täyty, jolloin ollaan markkinoiden armoilla.

Hän pitää ruista kilpailukykyisenä vaihtoehtona etenkin, jos sato onnistuu.

Kuminapeltoa päästään korjaamaan elokuun 20. päivän maissa, minkä jälkeen pelto muokataan ja siihen kylvetään hybridiruis, Petri Sola kertoo.  Kuva: Veikko Niittymaa

Ruis on sovitettu osaksi tilan viljelykiertoa. Rukiin esikasvina käytetään etupäässä kuminaa ja hernettä, aikaisina vuosina myös ohraa. Viime syksynä ruista kylvettiin herneen ja ohran jälkeen. Nyt 18 hehtaarin toisen satovuoden kuminapelto on varattu rukiille.

Hybridirukiin viljely vaatii huolellisuutta ja asiat pitää tehdä kunnolla. Riskejä on enemmän kuin kevätviljoilla. Siksi Sola pitää ruisalan kohtuullisena, jotta töitä ei tarvitse tehdä hutaisten. Lisävaivaakin siitä on. Torjuntaruiskutukset pitää tehdä ajallaan. Rikkaruiskutuksen yhteydessä annettu kasvusääde on tärkeä, sillä se vahvistaa juuristoa ja lyhentää kortta. Toinen käsittely tehdään lippulehtivaiheessa.

Hyväkään valmistelu ei aina auta. Vuosi sitten Sola kylvi ruista herneen jälkeen. Herne puitiin heinäkuun viimeisenä päivänä ja ruis piti kylvää elokuun puolivälissä. Sateiden takia kylvö viivästyi elo-syyskuun taitteeseen eivätkä olot sillloinkaan suosineet.

Sola lisäsi siemenmäärää kymmenkunta prosenttia. Silti oras jäi harvaksi tai se pensoi heikosti ehkä syyskuun alun kolean jakson takia.

Lue lisää:

Ruisvarastot alkavat tyhjentyä – syksyn sato ei kata kulutusta

Ruista kylvöön talvituhoista huolimatta – ”Vuosi sitten taidettiin innostua liikaa, kun aikaisten puintien ansiosta peltoa vapautui syysviljoille”

Nuori viljelijä arvioi: Kuluneen satovuoden hintaralli ei vilja-alaa pelasta