
Nuori viljelijä arvioi: Kuluneen satovuoden hintaralli ei vilja-alaa pelasta
”Hinnat ovat nousseet sen verran kuin tuotantopanoksista on aiheutunut painetta, ei enempää.”
Ilari Sundberg tutki viime keskiviikkona, miten puhdasta puimuriin kertyvä nurminadan siemen oli ‒ olivatko säädöt kohdillaan. Puimuria ajoi isä Kaj Sundberg. Kuva: Kimmo Haimi”En näe kuluneen satovuoden hintarallia minään viljantuotannon pelastajana”, mäntsäläläinen maatalousyrittäjä Ilari Sundberg sanoo.
Viljan hinnat ovat liikkuneet paljon totuttua korkeammalla, mutta Sundbergin mukaan tuottajan kate ei ole parantunut merkittävästi. ”Hinnat ovat nousseet sen verran kuin tuotantopanoksista on aiheutunut painetta, ei enempää.”
Hänen arvionsa mukaan vain ne, jotka ostivat lannoitteet vuosi sitten, saattavat tehdä tulostakin.
Lisäksi riskit kasvavat, kun markkinat ovat ennätyksellisen epävakaat.
Sundberg varoittaa myös ajatuksesta, että hinnat jäisivät pysyvästi korkealle.
Sundbergilla on 150 hehtaaria puitavaa alaa.
”Riittävän isot tilat saavuttavat suuruuden ekonomian, jolloin heillä on mahdollisuus pitää kierrossa rypsiä, ohraa ja vehnää. Minulla ala ei riitä vaan katetta on pyrittävä saamaan laajalla kasvilajivalikoimalla.”
Pelloilla kasvaa nyt muun muassa kevätrypsiä, syys- ja kevätvehnää sekä heinänsiementä. Kaura kuuluu kiertoon yleensä, mutta nyt sitä ei ole.
Ohran osuutta Sundberg on supistanut. ”Olen pyrkinyt vähentämään muokkausta, ja se on ohralle hankalaa. Ohra on muutenkin herkkä kasvi.”
Viking Maltin tehdas on lähellä tilaa, mutta Sundberg pohtii mallasohran menekkinäkymiä nykyisessä maailmantilanteessa. ”Minulla on epäilys, ostavatko ihmiset sitä olutpulloa enää viimeisillä rahoillaan.”
Rehuohran menekki taas riippuu lihan kulutuksen kehityksestä, ja sekin viljelijää mietityttää.
Syysohraa Sundberg on kokeillut. ”Se ei toimi tällä alueella, tällä lajikkeistolla ja näillä keleillä.”
Nyt aikomus on kylvää syysrapsia, mutta kuivuus arveluttaa ‒ itääkö se kunnolla?
Myös syysruista on tulossa kylvöön.
Sundberg kiinnitti vehnän hintoja joulun alla. ”Ostaja jo nostikin niitä, mutta markkinahinnasta ollaan jäljessä edelleen. En osunut parhaisiin huippuihin.”
Tilan kevätrypsi on sen verran heikkoa, ettei Sundberg tehnyt siitä sopimusta. Myöskään tuhoutuneen syysvehnän tilalle kylvettyä kevätvehnää hän ei kiinnittänyt.
Hän seuraa viljamarkkinoita tarkkaan ja suosittelee sitä muillekin.
”Hinta on vain peili reaalimaailmalle, joka siellä taustalla vaikuttaa. Oleellista on seurata niitä taustalla olevia asioita.”
Sundberg korostaa viljelijän talousosaamisen merkitystä. Liian usein käy niin, että kannattavuutta kyllä lasketaan, mutta jos laskelman tulos on miinuksella, kohautetaan olkia ja jatketaan entiseen malliin.
"Kannattaa olla rehellinen katetuottolaskelmalle”, hän korostaa.
Viljavarastot ovat nyt niukat, mutta usein Suomessa tuotetaan enemmän kuin kotimaan markkinat vetävät.
”Jos markkina pumpataan täyteen sellaisilla hinnoilla, joilla tuotanto ei kannata, hinnat eivät todellakaan nouse”, Sundberg korostaa.
Hänen mukaansa kannattaa laskea itse tai laskettaa asiantuntijalla, mitä tilan taloudelle tarkoittaisi se, että osa pelloista olisi koko ajan viherlannoitusnurmikierrossa.
Monen viljelijän mantra on, että vielä tulee aika, jolloin viljasta on pulaa.
”Karu totuus kuitenkin on, että viljelijät eivät pysty ottamaan vastuuta koko yhteiskunnasta, jos meistä ei oteta vastuuta. Ei voida edetä niin, että viljelijät tekevät persnettoa ja nylkevät ruuantuotannon omasta selkänahastaan.”
Viljelijöille pitäisi saada lisää neuvotteluvoimaa, hän korostaa.
”Mutta poliitikot eivät halua poistaa kaupan ylivaltaa yhteiskunnassa ja luoda sitä mahdollisuutta, että viljelijä olisi markkinoilla tasavertainen neuvottelukumppani, koska se johtaisi ruuan kallistumiseen ja äänikatoon.”
Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta, Sundberg muistuttaa. ”Se vaikuttaa meilläkin merkittävästi. Ei katetuottoja voi laskea huippusadoilla. Pitäisi herätä siihen, että kesät eivät tule olemaan niin helppoja kuin tähän saakka.”
Lue myös:
”Ensi kesä on vielä täysi kysymysmerkki” — korkeat tuotantokustannukset näkyvät nyt käytännössä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



