Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Tämä ojatyyppi voisi hillitä tulvia ja ravinteiden huuhtoutumista – tukikelpoisen viljelyalan menetys pitäisi korvata viljelijälle

Kaksitasouomissa vesienhallinta yhdistyy ympäristönsuojeluun, mutta haasteena on viljelijöiden tukialueiden menetys. Uomien yleistymiseksi tarvitaan taloudellisia kannustimia ja lisää tutkimustuloksia.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisa Västilä mittasi kaksitaosuoman syvyyttä elokuussa 2021.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisa Västilä mittasi kaksitaosuoman syvyyttä elokuussa 2021. Kuva: Sanne Katainen

Valumavesi-hankkeessa on etsitty vaihtoehtoja maa- ja metsätalouden vesienhallintaan. Yksi kiinnostavista on kaksitasoinen uoma. Hankkeessa on rakennettu kaksitasouomia ja tutkittu niiden vaikutusta ympäristöön ja vesienhallintaan.

Uoman reunaan muotoillaan kaksitasouomaa perustettaessa tasanteet, joihin vesi pääsee tulvien aikana nousemaan. Vesi ei nouse pellolle asti, eikä ravinteita huuhtoudu tulvaveden mukana vesistöihin. Porrastetun uoman on todettu ehkäisevän osaltaan vesistöjen rehevöitymistä.

”Yksi kaksitasouomien haaste on se, että uoman alle menetetään tukikelpoista viljelyalaa”, kertoo erikoistutkija Pasi Valkama Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pasi Valkaman mukaan iso haaste kaksitasouomien yleistymisessä on tukikelpoisen viljelyalan menetykset. Kuva otettu Valumavesi-hankkeen tulvatasanteiden hoitonäytöksestä vuonna 2021.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pasi Valkaman mukaan iso haaste kaksitasouomien yleistymisessä on tukikelpoisen viljelyalan menetykset. Kuva otettu Valumavesi-hankkeen tulvatasanteiden hoitonäytöksestä vuonna 2021. Kuva: Sanne Katainen

Valumavesi-hankkeessa on pohdittu vaihtoehtoja, joilla voidaan korvata viljelijälle kaksitasouomien haittoja, kuten tukimenetyksiä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Valkaman mukaan taloudellisia ohjauskeinoja kaksitasouomaan siirtymisen kannustimiksi voisivat olla esimerkiksi peltopinta-alojen laskentasääntöjen muutos, satomenetysten korvaus, kaksitasouomista tulevien lisäkustannusten korvaus ja suurempien ympäristönhoitokustannusten korvaus.

Kaksitasouomista on saatu monenlaisia hyötyjä. Itse uoma on tavallista ojaa pitkäikäisempi investointi. Tulvatasanteet pidättävät ravinteita ja kiintoainetta sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta rantavyöhykkeellä. Kaksitasouoma vaatii perinteistä ojaa vähemmän kunnostamista. Tutkijat suosittelevat kuitenkin poistamaan kasvuston aika ajoin.

”Edut eivät välttämättä näy heti, vaan muutokset vievät aikaa.” Kaisa-Leena Huttunen

Kaksitasouomien rakentamisesta pitää saada taloudellisesti kannattavia viljelijälle, jotta ne yleistyisivät.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ojitussuunnitelmia tekevä Mikko Ortamala Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY) toteaa, että raha yleensä ratkaisee ojituspäätökset. Jos kaksitasouomien toivotaan yleistyvän, niihin pitäisi ohjata taloudellisia kannustimia, kuten investointi- ja ympäristötukea.

Tutkija Kaisa Västilä Sykestä ehdottaa, että hintaero tavalliseen ojitukseen verrattuna pitäisi kompensoida maanomistajille.

Kaksitasouomista tarvitaan lisää tutkimusta. Erikoistutkija Kaisa-Leena Huttunen Sykestä toteaa, että Valumavesi-hankkeessa on selvitetty ehkä ensimmäistä kertaa maailmassa, miten kaksitasouomat lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Tutkimusta tarvitaan lisää, jotta menetelmän eduista voidaan varmistua ja uomia voidaan suositella ympäristöperustein. Edut eivät välttämättä näy heti, vaan muutokset vievät aikaa.