Teleoperaattoreilla on valta sammuttaa maaseutu – verkkojen hiipuessa mahdollisuudet asua ja tehdä työtä käyvät monin paikoin vähiin
Samaan aikaan kun teleoperaattorit pystyttävät rivakasti yhä nopeampia 5G-verkkoja kaupunkeihin ja taajamiin, haja-asutusalueilla joudutaan tyytymään 4G-verkkojen vaatimattomiin nopeuksiin ja pohtimaan, onko niiden varassa mahdollista selvitä edes arjesta.
5G-verkkoa asennetaan Espoossa. Osassa maata matkapuhelinoperaattorit tarjoavat vauhdikkaita liittymiä kansalle. Samaan aikaan monet maaseudun asukkaat ja yrittäjät joutuvat sinnittelemään verkossa, joka ei riitä edes arjen tarpeisiin. Kuvituskuva. Kuva: Jarno MelaNokian huippuvuodet tekivät Suomesta matkapuhelinteknologian edelläkävijän. Teleoperaattorien päätös tarjota puhelinliittymiin vapaata tiedonsiirtoa kiinteällä kuukausihinnalla taas opetti suomalaiset hyödyntämään verkkotarjontaa. Kun aiemmin tiedonsiirtoa palvelleet kuparikaapelit samaan aikaan kerittiin rullalle, suuri osa Suomesta jäi yksinomaan mobiiliverkkojen varaan.
Jokainen maaseudulla asuva ja liikkuva tietää, että nykyisin matkapuhelinverkon tiedonsiirtokapasiteetti ei ole suuressa osassa maata häävi. Monin paikoin jo pian maaseutupaikkakunnan taajamakyltin ohitettuaan tai pois valtatieltä käännyttyään huomaa verkon voimakkuutta osoittavien palkkien huvenneen puhelimen näytössä jopa olemattomiin.
Samaan aikaan kun teleoperaattorit pystyttävät rivakasti yhä nopeampia 5G-verkkoja kaupunkeihin ja taajamiin, haja-asutusalueiden 4G-verkkojen kapasiteetti pysyy ennallaan. Se ei riitä tilanteessa, jossa yhä useampi asia hoidetaan sähköisesti ja aina vain suurempi osa töistä vaatii jatkuvan yhteyden pilvipalveluihin. Jokainen verkkosovellusten tai pilvipalveluiden uusi sukupolvi vaatii toimiakseen yhä enemmän kaistaa.
Kehitys osoittaa hyvin teleoperaattorien piilovallan.
Vaikeuksissa ovat niin maatilat ja muut maaseudun yritykset samoin kuin etätöihin siirtyneet tietotyöläiset. Maidontuottaja Jussi Palon mukaan osa maatiloista joutuu jopa välttämättömiä tuotantoinvestointeja pohtiessaan ottamaan selvää, onko niiden käyttö mahdollista heikkojen verkkoyhteyksien vuoksi (MT 11.9.). Moni etätyöläinen taas palaa kaupunkiin todetessaan, että yhteydet eivät riitä työtehtävien hoitamiseen.
Vaikka 3G-verkkojen kapasiteetti ei nykyisen tiedonsiirron vaatimuksia täytäkään, osassa maata jopa yritykset ovat tähän päivään asti sinnitelleet sen varassa surkeiden 4G-verkkojen vuoksi. Operaattorien purettua 3G-verkot ei alueilla ole enää jäljellä minkäänlaista mobiiliverkkoa datasiirtoon, vaikka operaattorit vakuuttelevatkin kaikkien suomalaisten olevan 4G-verkon piirissä.
Teoriassa näin varmasti onkin. Kaikkien kolmen suuren Suomessa toimivan teleoperaattorin kuuluvuuskartat osoittavat 4G-verkon kattavan lähes koko maan. Ihmisten arkikokemukset osoittavat kuitenkin aivan toista.
Teleoperaattorit jakavatkin vauhdilla suomalaisia kahteen kastiin: väestökeskittymiä palvellaan uusimmalla verkkoteknologialla ja tarjotaan avointa kaistaa silmänkantamattomiin. Samaan aikaan pinta-alaltaan suuret mutta väestöltään harvat alueet jätetään oman onnensa nojaan. Kehitys osoittaa hyvin teleoperaattorien piilovallan: lopulta ne pystyvät ratkaisuillaan määrittämään sen, missä Suomessa on mahdollisuus asua ja tehdä työtä tai harjoittaa yritystoimintaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
