Suomi-filmien piirtämä kuva on kaukana siitä, millaista maatalous nykyään on. Kauraa seipäillä Tuusulassa syyskuussa 1958. Kuva: Erkki Voutilainen
Nuoret arvostavat maataloutta mutta ura sen parissa houkuttelee harvoja
Nuorten mukaan ilman maaseutua ja maataloutta Suomen ruokahuoltovarmuus olisi vaarassa.
Nuorten mielikuvat nykypäivän maaseudusta ja maataloudesta ei välttämättä vastaa todellisuutta, ilmenee Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. Kuva: Jaana KankaanpääNuoret 15–24-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat maaseutuun ja maatalouteen myönteisesti. Suhtautumiseen vaikuttaa voimakkaasti se, onko maatalous nuorten mielestä ympäristöystävällinen ja kestävää kehitystä edistävä ala.
Nuorista noin 80 prosenttia on vähintään melko samaa mieltä siitä, että ilman maaseutua ja maataloutta Suomen ruokahuoltovarmuus olisi vaarassa.
Lähes saman suuruinen joukko uskoo, että maatalous on elintärkeää maamme taloudelle ja hyvinvoinnille.
Tulokset käyvät ilmi Taloustutkimuksen tekemästä Maatalousalan tunnettuus 2025 -tutkimuksesta.
Yllätys oli, miten vahvasti nuorten suhtautuminen pohjaa vanhojen Suomi-filmien kuvaan maaseudusta ja maataloudesta, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki.
Suomi-filmejä hänen mukaansa kuvastaa se, että kun nuoria pyydettiin kertomaan, mitkä kolme sanaa tulee mieleen heidän ajatellessaan maatalousalaa, mainittiin lehmä, eläimet, traktori ja pelto useimmin.
”Mielikuvat muuttuvat hitaasti. Jos niitä halutaan muuttaa, toimijoilla on kovasti tekemistä.”
Koska ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat nuorille tärkeitä, Myllymäki kannustaa toimijoita kertomaan, mitä maatalous niiden eteen tekee.
Vastaajista valtaosalla ei ollut omaa tai perheen kokemusta maatilayrittäjyydestä. Silti heistä lähes jokainen kertoi ainakin kerran käyneensä maatilalla.
”Tärkeää olisi pohtia, miten tarjota houkuttelevasti nuorille myös tietoa maataloudesta.”
Nuorilta kysyttiin, millä tavalla he tuntevat suomalaista maataloutta. Tärkein tietolähde olivat tiedotusvälineiden uutiset.
Toiseksi eniten mainittiin, että maatalous on tuttu elokuvista, televisiosta tai kirjallisuudesta. Kolmantena tuli, että nuorella on sukulaisia, ystäviä tai työtuttuja maatalousalalta.
Tiedotusvälineiden lisäksi sosiaalinen media on nuorille tärkeä tietolähde, Myllymäki huomauttaa.
”Tämä on hyvä ottaa kaikkien niiden huomioon, jotka haluavat rakentaa maatalousbrändiä, joka perustuu pitkälti tunteisiin. Tärkeää olisi pohtia, miten tarjota houkuttelevasti nuorille myös tietoa maataloudesta.”
”Valuvatko nuoret yliopistokaupunkeihin ja jäävät sitten sinne?”
Huolestuttavana voi Myllymäen mielestä pitää sitä, että vastaajista yli kuusi kymmenestä koki, ettei maaseudulla ole nuoria houkuttelevia palveluita.
Lisäksi puolet oli sitä mieltä, että maataloudessa tehtävää työtä ei arvosteta riittävästi. Neljä kymmenestä vastasi, ettei ala tarjoa houkuttelevia uramahdollisuuksia.
”Tämä on yhteiskunnallisestikin merkittävä asia. Valuvatko nuoret yliopistokaupunkeihin ja jäävät sitten sinne?”
Tutkimuksen mukaan maatalousalan ammatillisia ja ammattikorkeakoulututkintoja ei tunneta kovin hyvin. Maatalousalan perustutkinto on hieman tutumpi kuin alan ammattikorkeakoulututkinnot.
Noin runsas puolet vastaajista ei harkitsisi työskentelyä maatilalla. Maatalouteen liittyvistä työpaikoista kiinnostuneet puolestaan työskentelisivät mieluiten maatalouskaupassa, maisemasuunnittelijana, kukkakauppiaana, tuotantoeläinten hoitajana tai puutarhurina.
Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan noin runsas puolet vastaajista ei harkitsisi työskentelyä maatilalla. Kuva: Jaana KankaanpääTutkimuksen tilasivat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto, ja se toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 5.–24.2. ja siihen vastasi 202 nuorta.
Vastaukset voi yleistää koskevaa kaikkia 15–24-vuotiaita suomalaisia ottaen huomioon otoskokoon perustuvan tilastollisen virhemarginaalin. Tässä tutkimuksessa se on keskimäärin noin kuusi prosenttiyksikköä, Myllymäki kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
