Kuminan viljely kannattaa erikoiskasveista parhaiten

Kuminan viljelyala on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Kumina onkin harvoja vientikasvejamme: suomalainen kumina kattaa noin 20 prosenttia maailmanmarkkinoista.

Tänä vuonna kuminasato on ollut hyvä kaikkialla maailmassa ja tuottajahinnat ovat laskeneet. Viljelyyn kuitenkin rohkaistaan.

ProAgrian ennakkolaskelmien mukaan kumina on selkeästi erikoiskasveista kannattavin. ”Nettovoitto voi olla kaksinkertainen muihin erikoiskasveihin verratessa”, Sari Peltonen ProAgriasta kertoi viime viikolla kuminaseminaarissa Hyvinkäällä.

Vuoden 2011 ennakkotilastojen mukaan kuminan nettovoitto hehtaarilla on noin 370 euroa. ”Tukien osuus on kuminalla suuri, 63 prosenttia”, Peltonen huomauttaa.

MTT:llä, Agropolis Oy:llä ja ProAgrialla on käynnissä yhteinen EU-rahoitteinen Ylivoimainen kuminaketju -hanke, jolla pyritään parantamaan kuminan viljelyvarmuutta ja laatua.

Hankkeessa mukana olevan Agropolis Oy:n toimitusjohtaja Juha Pirkkamaa toteaa, että kuminamäärää tulisi tulevaisuudessa lisätä satotasoa parantamalla. ”Hoidetaan kannattavuus nostamalla hehtaarisatoa, ei lisäämällä alaa.”

Monivuotisen kuminan viljelyssä on tapahtunut kehitystä viime vuosina, kertoo MTT:n erikoistutkija Marjo Keskitalo . ”Viljelyaika on tehostunut nopeasti neljästä viljelyvuodesta kolmeen.”

Tilat myös jatkavat kuminan viljelyä aiempaa hanakammin, eikä asiakaskunta vaihtele. ”Se osoittaa, että kumina on kiinnostava kasvi ja osaaminen paranee”, Keskitalo kiittelee.