Herlin aikoo tehdä puusta lantaa
PARAINEN (MT)
”Tänne ei tule golfkenttää, hotellia, eikä kylpylää”, luettelee Saara Kankaanrinta, liikemies Ilkka Herlinin vaimo ja Kuitian kartanon tuore emäntä.
Sen sijaan Kuitiassa aletaan takoa lannasta bisnestä. Ravinteita kierrätetään, kuten pariskunnan Tammisaaren maatilalla.
Tuotantosuunta on orgaaninen, eli keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Luomu-statusta Herlin ei välttämättä halua, sillä se saattaisi estää kokeiden tekemisen.
Tarkoitus on testata avoimesti kaikkea, mikä edistäisi ravinteiden kierrätystä maatiloilla. Tavoitetta varten on perustettu Soilfood Oy, joka toimi yhdessä orgaanisia lannoitteita valmistavan Biokasvu Oy:n kanssa.
Liiketoiminnan ytimessä ovat uudenlaiset lannoitteet, maaperän mikrobiaktiivisuuden lisääminen ja hiilen sitominen maahan.
Kuitiaan rakennetaan biokaasulaitos, joka syö paitsi lantaa myös metsätalouden sivuvirtana syntyvää haketta. Jotta puuta voidaan hyödyntää kaasuttamossa, mukaan ympätään häkäpöntöstä eristettävää vetyä.
”Tässä yritetään yhdistää kaksi lupaavaa teknologiaa, ja kyse on todellakin kokeilusta”, Herlin selventää.
Biokaasulaitoksen toiminta perustuu kuivamädätykseen. Prosessia pyritään tehostamaan myös kiihdyttämällä mikrobiston toimintaa.
Koska hyvät käytännöt on tarkoitus monistaa kaikille tiloille, niiden on oltava myös taloudellisesti kannattavia. Herlin itse aikoo laittaa lantabisneksensä tuotot ympäristötyöhön.
Kartanon romahduspisteessä oleva navetta kunnostetaan talliksi siitostammoille ja varsoille. Lisäksi tilalle hankitaan lihakarjaa, jotta lantaa on saatavilla omasta takaa. Metsälaitumella rymistelee jo kolme nuorta highlander-sonnia.
Peltojen testilohkoille laitetaan maan mikrobitoimintaa kiihdyttävää Comboosteria. Se on Biokasvu Oy:n tuote.
Herlinin mielestä kiihdyttämällä maaperän mikrobitoimintaa ja lisäämällä orgaanista ainesta ratkaistaisiin niin ilmastonmuutos kuin ravinnevalumatkin.
”Hyväkuntoinen maaperä tekee hyvät sadot, sitoo hiiltä eikä aiheuta päästöjä”, hän selventää.
Herlin viittaa Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan kahden prosenttiyksikön humuslisä parantaa pellon vedenpidätyskykyä 50 prosenttia. ”Sillä ratkaistaisiin maatalouden päästöt.”
Herlinin mielestä myös jätevesien ravinteita pitäisi saada pelloille, mutta sitä ennen teknologia on hiottava sellaiseksi, että se on turvallista. Vielä hän ei ottaisi ihmisperäisiä jätöksiä pelloilleen.
Suuri osa Suomen pelloista on happamia, tiiviitä ja ravinteiden osalta epätasapainossa. Orgaanisen aineksen vähentymisen takia vesi velloo keväisin pelloilla ja kylvöt viivästyvät. Tänä keväänä tilanne oli erityisen epätoivoinen.
”Nurmikierto ja typensitojakasvit helpottaisivat tiivistymisongelmaa”, Herlin sanoo. Lisäksi hän suosittelee kalkitusta happamuuden ja rakenteen korjaamiseksi.
Herlinin mielestä viljelijän ammattitaitoon kuuluu tietää, missä kunnossa pellot ovat. Hän toivookin, että peltojen koostumuksen tarkempaan mittaamiseen saadaan kehitettyä helppo ja halpa menetelmä. Kosteikot eivät hänen mielestään ravinneongelmia ratkaise, sillä harva niistä toimii tehokkaasti.
Kartanon pelloilla kasvaa kuminaa, härkäpapua ja kauraa. Typpeä sitovan härkäpavun ja terveystuotteena mainetta kirineen kauran viljelyn jatkaminen kiinnostaa Herliniä ja Kankaanrintaa.
Tulevaisuus kuitenkin näyttää, mitä kasveja kierrossa kannattaa pitää. Herlin ei vielä tiedä, pitäisikö kartanon metsien hoitoa jotenkin muuttaa. ”Aion opiskella asiaa lisää.”
Katja Lamminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
