”Poimijoita olisi tarvittu enemmän” – mansikkatilallinen joutuu pian pohtimaan jo ensi kevään rekrytointeja
Pekkalan mansikkatilalla Kärkölässä kevätkauden työt saatiin tehtyä, mutta pääsatokauden aikana työväkeä olisi tarvittu enemmän.
Pekkalan mansikkatilalla poimijapula korostui kahden huippusatoviikon aikana. Kuva: Kimmo HaimiPekkalan mansikkatilalle Päijät-Hämeen Kärkölään on vuosien varrella tullut työntekijöitä muun muassa Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä. Tänä vuonna ulkomaisten kausityöntekijöiden rekrytointi jäi puolitiehen.
”Ukrainalaisten vakiotyöntekijöiden saaminen meille onnistui huonosti. Paperit oli jo tehty, mutta olosuhteiden takia vain puolet eli seitsemän pystyi tulemaan kolmeksi kuukaudeksi”, mansikanviljelijä Emmi Pekkala-Liuha kertoo.
Tilan yhdeksän hehtaarin mansikka-alalla tarvitaan työväkeä toukokuussa vanhojen muovien poistoon ja harsojen levitykseen. Myös mustaherukka ja herne työllistävät. Kevään isoin urakka on taimien istutus ja mansikan sadonkorjuu kausihuoneissa.
Keskikesällä tilalla työskenteli kymmenkunta suomalaista, osa kahden viikon, osa puolentoista kuukauden ajan. Joukossa oli ensikertalaisia nuoria sekä tuttuja aikuisia, jotka osallistuivat lähinnä myynti- ja pakkaustöihin.
”Poiminta-aikaan tilalle saatiin vielä 3–4 viikoksi seitsemän ukrainalaista, jotka olivat tulleet Suomeen suojelun alla. Kun verokortit ja paperit saatiin kuntoon, he pääsivät aloittamaan työt”, Pekkala-Liuha sanoo.
”Kevätkaudella työt saatiin tehtyä, mutta pääsatokauden aikana työväkeä olisi tarvittu enemmän.”
Kahden huippusatoviikon aikana poimittavaa olisi ollut enemmän kuin saatiin talteen.
”Jouduimme priorisoimaan. Kriittisimmät pellot saatiin poimittua, mutta vanhimpia lohkoja ei ehditty kerätä”, Pekkala-Liuha sanoo.
Tilannetta pyrittiin paikkaamaan lisäämällä itsepoimintaa.
”Jouduimme priorisoimaan. Kriittisimmät pellot saatiin poimittua, mutta vanhimpia lohkoja ei ehditty kerätä.” Emmi Pekkala-Liuha
Mansikkatilan sähköpostiin tulee runsaasti työhakemuksia eri maista.
”Keväällä vanhojen työntekijöiden tulon peruunnuttua ei oikeastaan enää ollut aikaa käydä hakemuksia läpi ja etsiä korvaavia ihmisiä tilalle”, Pekkala-Liuha kertoo.
Tuttujen työntekijöiden saaminen tilalle helpottaa viljelijän työtä. Kun työntekijä tuntee talon ja osaa työt, aikaa ei kulu perehdytykseen.
”Kohta pitää jo ajatella ensi kevättä. Mieluiten palkkaisin Ukrainasta vanhat työntekijämme sekä heidän tuttaviaan ja sukulaisiaan, joiden tiedän tulevan toimeen keskenään”, Pekkala-Liuha sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
