Syysviljakasvustot alttiita talvituhoille
”Syysviljojen talvituhojen kannalta nyt alkavat kriittiset vaiheet”, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agria Keskusten liitosta.
Monilla syysviljapelloilla on vain muutaman sentin kerros lunta.
Lämpötila on pitkään pysytellyt nollan yläpuolella. ”Pelkkä lämpö ei kuitenkaan pidä syysviljoja kasvutilassa, ne tarvitsevat myös säteilyä.”
Peltosen mukaan lämpötila on tällä hetkellä suurin riskitekijä.
Kymmenen pakkasastetta ei ole liikaa syysviljoille.
Kovat, yli 20 asteen pakkaset voivat aiheuttaa talvituhoja, jos kasvustolla ei ole lumipeitteen tarjoamaa suojaa. Vahingot pahenevat varsinkin pakkasjakson pitkittyessä.
Myös syysöljykasvit ovat vaarassa paleltua. Erityisen tärkeää on kasvupisteen pysyminen suojassa kovalta pakkaselta.
Sula maa, kosteus ja lumipeite tarjoavat sienille hyvät kasvuolot. Tämä oli ongelma etenkin viime vuonna. Kasvustot altistuivat muun muassa lumihomeen aiheuttamille tuhoille.
Peltonen muistuttaa täydennyslannoituksen tärkeydestä: ”Moni syysviljakasvusto näyttää keväällä surkealta. Ajoissa ja oikeaan aikaan tehty lannoitus parantaa merkittävästi viljelyn lopputulosta.”
Neuvontajärjestö muistuttaa viljelysuunnittelusta. Syysviljalle kylvettävä pelto tulee valita huolellisesti. Rinnepelto on sopiva, painanteita ei saisi olla.
Monille pelloille on tänä syksynä kertynyt lammikoita runsaista sateista. Jääkerroksen alla syysviljan talvehtiminen ei onnistu.
Paitsi lohkovalinnalla, myös pellon hyvällä vesitaloudella voidaan ehkäistä jäätymisen aiheuttamia tuhoja.
Kun pellon vesitalous on kunnossa, vesi suodattuu eikä lammikoita tule.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus julkaisi joulukuussa ennakkotiedot syysviljojen kylvöaloista.
Syysrukiin kylvöala kaksinkertaistui viime vuodesta. Syysvehnäala kasvoi jopa yli kolminkertaiseksi.
Mikäli ennakkotieto pitää paikkansa, syysvehnäala on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
