Aktiivituotantoon kannustetaan viljelyssä nyt myös tukiehtojen kautta: Peltojen satelliittikuvista tulee uudessa cap-ohjelmassa osa tukiprosessia

Euroopan komissio hyväksyi elokuun viimeisenä päivänä Suomen tulevan kauden maatalous- ja maaseutupolitiikan suunnitelman eli cap-suunnitelman vuosille 2023-2027. Viimeisiä yksityiskohtia neuvoteltiin komission kanssa heinäkuun loppupuolelle asti ja sen ansiosta lopullinen hyväksyntä saatiinkin nopeasti.

Cap-suunnitelman laadinta oli vuosien työ, valmistelu aloitettiin jo vuonna 2017. Yli tuhatsivuisen cap-suunnitelman valmisteluun osallistui noin tuhat henkilöä ja tekemiseen käytettiin lukemattomia tunteja.

Sidosryhmät ja viljelijät osallistuivat valmisteluun ahkerasti ja tuo kädenjälki myös näkyy lopputuloksessa.

EU:n monivuotinen rahoituskehys antoi hyvän pohjan cap-suunnitelman valmistelulle. Komission alkuperäinen rahoitusesitys olisi alentanut käytettävissä olevaa rahoitusta merkittävästi, mutta Suomi onnistui turvaamaan maatalous- ja maaseutupolitiikan EU-rahoituksen kesällä 2020 käydyissä rahoitusneuvotteluissa.

Maataloustukiin ja maaseudun kehittämiseen on käytettävissä vuosina 2023–2027 noin 10 miljardia euroa.

Maatalous- ja maaseutupolitiikalle on uudistuksessa asetettu yhdeksän erillistavoitetta. Nämä tavoitteet on kiteytetty Suomen cap-suunnitelmassa kolmeksi painopisteeksi: aktiivinen ruuantuotanto, ilmasto- ja ympäristöviisas maatalous ja uudistuva ja monipuolinen maaseutu.

Monitavoitteinen ohjelma sisältää useita tukijärjestelmiä, joista maatalous- ja maaseutuyrittäjät voivat valita itselleen soveltuvimmat. Tukijärjestelmiä on oltava paljon, koska jokaiseen tavoitteeseen on oltava riittävä määrä vaikuttavia toimenpiteitä.

Aktiivinen ruuantuotanto on politiikan keskiössä. Oman ruuantuotannon ja huoltovarmuuden arvo on taas pitkästä aikaa ymmärretty yhteiskunnassamme laajasti.

Maatalouspolitiikan tukijärjestelmät keskittyvät sekä tuotannon tukemiseen, että tuotantopanosomavaraisuuden vahvistamiseen. Energia- ja ravinneomavaraisuutta on saatava vakaammalle pohjalle ja cap-suunnitelmassa löytyy tähän apua.

Tuotantosidonnaisia tukia pidetään usein parhaiten aktiivituotantoa edistävinä, mutta niitä voidaan jatkossakin maksaa vain rajoitetusti, likipitäen sama määrä kuin aiemmin. Tästä syystä aktiivituotantoon kannustetaan nyt myös tukiehtojen kautta. Erityishuomiota kiinnitetään peltojen hoitoon ja viljelyyn.

Jäsenvaltioille pakollinen monitorointi eli viljelytoimenpiteiden seuranta satelliittikuvien avulla tulee jatkossa olemaan osa tukiprosessia ja kannustaa osaltaan hyvään viljelykäytäntöön.

Tukioikeusjärjestelmä lakkaa vuoden 2022 lopussa. Jatkossa perustulotuki perustuu tukikelpoiseen pinta-alaan ilman tukioikeusjärjestelmää. Tukioikeusjärjestelmän päättyminen helpottaa vuosittaista tukihakua ja vähentää merkittävästi byrokratiaa.

Ilmasto- ja ympäristötoimista on puhuttu paljon politiikan valmistelun aikana. Huoli ilmastonmuutoksesta ei ole turhaa. Kuivuus ja sään ääri-ilmiöt ovat jo enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tulevalla kaudella viljelijöitä kannustetaan kohdennettuihin ja vaikuttaviin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Viljelyä ja ruuantuotantoa koskeva ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden perustasoa nimetään jatkossa ehdollisuudeksi. Ehdollisuudessa on tuttuja elementtejä täydentävistä ehdoista ja viherryttämistuesta, mutta kokonaisuus on laajempi ja kattavampi kuin ennen.

Ekojärjestelmä sekä ympäristö- ja ilmastokorvausjärjestelmä täydentävät ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden kokonaisuutta.

Maaseudun vetovoimaa ja yrittäjyyttä halutaan edistää myös tulevalla kaudella. Yritysrahoituksen, maaseudun kehittämishankkeiden sekä paikallisen kehittämisen rahoitusosuus kasvaa.

Maaseudun kehittämisen kokonaisuudessa panostetaan uudella kaudella entistä enemmän neuvontaan, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yhteistyöhön, innovaatioihin ja digitalisaatioon.

Maatalouden markkinatoimenpiteillä pyritään puolestaan tuomaan vakautta yhteismarkkinoille markkinahäiriöiden aikana. Markkinatoimenpiteisiin kuuluvat jatkossakin tuottajaorganisaatiot, menekinedistämistoimet sekä maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelujärjestelmä.

Cap-suunnitelman toimenpiteet eivät tuo toivottua kriisiapua akuuttiin heikkoon kannattavuuteen, mutta ne tuovat ennustettavuutta ja vakautta tukipolitiikkaan vuoteen 2027 asti.

Poikkeusajat ovat osoittaneet kotimaisen ruuantuotannon tärkeyden. Omavaraisuudesta ja suomalaisen ruoka-alan pärjäämisestä on pidettävä huoli. Toimiva ruokajärjestelmä on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.

Minna-Mari Kaila

Osastopäällikkö

Maa- ja metsätalousministeriö