Hyvinvointikorvaus siipikarjatilojen suosikiksi: Neljä viidestä haki korvausta

Kana kylpee. Kuva: Markku Vuorikari

Eläinten hyvinvointikorvausta haki tänä vuonna yli 6 200 eläintilaa. Korvausta haettiin tänä vuonna aiemmista vuosista poiketen alkuvuodesta.

Tänä vuonna haussa korostuivat erityisesti siipikarjatilat, joiden määrä nousi edelliseen hakukertaan verrattuna. Hyvinvointikorvaukseen on tänä vuonna sitoutunut 80 prosenttia kaikista maan siipikarjatiloista, yhteensä lähes 360 tilaa.

Osuus on selvästi suurempi kuin sikatiloilla, joista 65 prosenttia kuuluu tänä vuonna hyvinvointikorvauksen piiriin. Lammas- ja vuohitiloista osuus on 42 prosenttia ja nautatiloista 41 prosenttia.

Hyvinvointikorvaukseen sitoutuneiden nautatilojen määrä laski hieman edellisestä hakukerrasta, mutta toisaalta tilamäärän vähentymisen vuoksi sitoutuneiden tilojen suhteellinen osuus kasvoi.

Siipikarjatilat sekä lammas- ja vuohitilat pystyivät hakemaan hyvinvointikorvausta nyt toisen kerran. Alun perin eläinten hyvinvoinnin tuen nimellä haettu tuki oli suunnattu vain sika- ja nautatiloille.

Aiemmin hyvinvoinnin tukeen sitouduttiin viideksi vuodeksi. Hyvinvointikorvauksen ensimmäinen sitoumusjakso oli puolitoistavuotinen eli sitä haettiin päätukihaussa keväällä 2015.

Tästä vuodesta eteenpäin siihen sitoudutaan vuodeksi kerrallaan.

Eläinten hyvinvointikorvausta maksetaan toimista, jotka ylittävät peruslainsäädännön vaatimukset. Toimet voivat tarkoittaa esimerkiksi lisätilaa tai kuivikkeita eläimen karsinaan, laidunnusta kesällä ja ulkoilua talvisin tai virikkeitä, jotka estävät stressiä.

Tammikuun lopussa päättyneessä haussa noin 94 prosenttia sitoumuksista tehtiin sähköisesti Vipu-palvelussa.

Hyvinvointikorvaus rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, joka on EU-osarahoitteinen ohjelma.