Viisi viljelykasvia hallitsee ravitsemusta

Ravinnoksi kelpaavien kasvien monimuotoisuus heikentyy, kun ravitsemus keskittyy yhä harvempiin kasveihin, kertoo kansainvälinen ruoka- ja maatalousjärjestö FAO.

60 prosenttia ihmisten syömistä hiilihydraateista tulee viidestä viljasta: riisistä, vehnästä, maissista, hirssistä ja durrasta. Loput 40 prosenttia kertyy sekin 24 kasvista, kuten oheinen kuvio kertoo.

Hälyttäväksi tilanteen tekee se, että syötäväksi kelpaavia kasveja on maailmassa 23 000 ja niistä 7 000:ta hyödynnetään.

Kuluttajien tottumusten ja teollisuuden päätösten vaikutusten lisäksi ravintokasvien geenivarantoja koettelevat ilmastonmuutos ja väestönkasvu, FAO kertoo verkkosivullaan.

Tärkeimpien viljelykasvien villejä sukulaislajeja aletaan tallentaa geenipankkiin. Kansainvälisten järjestöjen hanke on osa ruokaturvan varmistamista, koska ilmastonmuutoksen pelätään heikentävän ennestään kasvilajien selviämistä ja siten köyhien maiden ruokahuoltoa.

Työtä on luvannut toistaiseksi rahoittaa Norja 17,5 miljoonalla eurolla. Hankkeen toteuttava YK-järjestöjen alainen Viljelykasvien monimuotoisuusrahasto on saanut varoja myös EU:lta, Italialta ja Yhdysvalloilta.

Maailman kasvivaranto on tallessa viljelijöillä ja osaksi myös virallisissa geenipankeissa. Mutta monimuotoisuus on kaventunut, koska viljelijät kasvattavat yhä harvempia lajikkeita ja geenipankit kärsivät rahoituksen puutteesta, toteaa monimuotoisuusrahaston toimitusjohtaja Marie Haga FAO:n tiedotteessa.

Kansainvälinen trooppisen maatalouden keskus (CIAT) on selvittänyt, että 29 tärkeintä ravintokasvia voitaisiin kehittää kestävämmäksi ilmastonmuutoksen kannalta, jos niiden noin 450:tä villiä sukulaislajia ryhdyttäisiin hyödyntämään kasvinjalostuksessa.

Geeniperimältään uhanalaisimpina keskus pitää munakoisoa, perunaa, omenaa, auringonkukkaa ja porkkanaa. Myös nälänhädästä kärsivässä Afrikassa tärkeät durra ja hirssi ovat tärkeyslistan kärjessä, kun geenivarastoja aletaan kartuttaa.

Tutkimuskeskus on myös listannut 16 maata, joissa villejä ravintokasveja on eniten tallennettavaksi. Euroopan maista listalle mahtuvat Italia, Portugali ja Kypros, joista kahdessa ensin mainitussa on jo tänä kesänä kerätty kasveja geenipankkia varten.

Kymmenvuotisessa hankkeessa kerätään ja tallennetaan siemeniä ja kasveja erityiseen geenipankkiin, jotta niitä voidaan hyödyntää kasvinjalostuksessa.

FAO:n verkkosivu kertoo myös ravinnoksi käytettävien eläinlajien määrän. Ruuaksi kelpaavia riista- ja kotieläinlajeja on 8 300, mutta niistä liki kolmannes on joko jo saalistettu sukupuuttoon tai on sen partaalla (alempi kuvio).

Lihansyönnissä näkyy hiilihydraattien tavoin vahva keskittymisen suuntaus: 90 prosenttia ruuasta koostuu 14 nisäkäs- tai lintulajin lihasta. Loput 10 prosenttia kertyy 16:sta ravinnoksi kasvatettavasta tai metsästettävästä eläimestä.

Tilastoa katsottaessa tulee huomioida, että kalat ja äyriäiset on laskettu erikseen. Niin kasvatus kuin kalastus on niin ikään keskittynyt harvoihin lajeihin.

KAIJALEENA RUNSTEN

Avaa artikkelin PDF