Italialaisnuoret palasivat maanviljelijöiksi

30-vuotias Elvira Garsia työskenteli yhdeksän vuotta sitten lehtikioskissa Nettunossa, noin 60 kilometrin päässä Roomasta. Kun hänen katseensa osui etanoiden kasvattamisesta kertovaan lehteen, juttu oli pakko lukea.

"Soitin heti miehelleni. Olinhan jo lapsena kasvattanut huvikseni etanoita ja syöttänyt niille salaattia", Garsia, 39, muistelee.

Nyt pariskunnan perustama La Lumaca Romana on yksi Italian johtavia etanatarhoja. Se tuottaa vuosittain 20 tonnia syötäväksi tarkoitettuja etanoita muun muassa ravintoloihin, erikoisliikkeisiin ja tukkumyyntiin.

Lisäksi innovaatioistaan palkittu yritys tuottaa etanakaviaaria ja etanan limasta valmistettua voidetta, jonka väitetään tepsivän niin ryppyihin, arpien hoitoon kuin vaippaihottumaankin. Tilat etanasäilykkeiden valmistamista ja myymistä varten ovat rakenteilla.

"Meillä on myös meneillään projekti, jossa syötämme etanoille eräitä harvinaisia kasveja. Tavoitteena on, että näitä etanoita voitaisiin käyttää lääketeollisuudessa uusien lääkkeiden kehittelyssä", Garsian puoliso Giovanni Marra kertoo.

Italian maatalous on murroksessa. Alalle virtaa yhä enemmän korkeakoulutettuja nuoria, joilla on teknologia hallussa ja silmää innovaatioille.

Nuoret maatalousyrittäjät saattavat esimerkiksi hallinnoida navettaa iPadilla tai tarkkailla viinitilan tiluksia pienoiskopterin avulla.

"Viime vuoden toisella kolmanneksella alle 35-vuotiaiden palkkaaminen maatiloille kasvoi 14 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden johtamien maatilojen määrä lisääntyi 2,6 prosenttia. Todistamme parhaillaan buumia maataloussoppilaitosten sekä ympäristö- ja maataloustiedekuntien opiskelijamäärissä", Coldiretti-viljelijäjärjestön nuorten ryhmän kansallinen valtuutettu Maria Letizia Gardoni kertoo Roomassa.

Gardonin mukaan tämä kertoo siitä, että nuoret ovat ymmärtäneet maatalouden tulevaisuudennäkymät. Muutos on tapahtumassa nopeasti, sillä koko ala on muuttunut nopeasti 10–15 vuoden aikana.

"Vuonna 2001 hyväksyttiin laki, jonka mukaan maatalousyrittäjät voivat paitsi tuottaa raaka-aineita, myös muuntaa ja myydä niitä suoraan tilallaan. Viljelijä voi siis tehdä viljasta leipää tai pastaa ja myydä sen."

Laki mahdollistaa tiloilla monet muutkin oheistoiminnot, kuten turistien majoittamisen tai opetuskäytön. Monimuotoisuus on houkutellut mukaan entistä enemmän naisia, jotka johtavat jo kolmasosaa yrityksistä.

Gardonin mukaan talouskriisistä saattaa löytyä osasyy nuorten maatalousinnostukseen. Viljelijäjärjestön tutkimuksen mukaan yli puolet valitsee kuitenkin alan sen itsensä vuoksi ja suuntautuu sille pienestä pitäen.

26-vuotias Gardoni kertoo itse haaveilleensa omasta maatilasta jo pikkutyttönä ja toteuttaneensa sen 19-vuotiaana. Marchessa sijaitseva tila tuottaa makrobioottisesti viljeltyjä vihanneksia ja hedelmiä ravintoloiden tarpeisiin. Tulevaisuuden haaveissa on myös ratsastusterapian tarjoaminen.

"Olen joutunut tekemään paljon uhrauksia, mutta en olisi voinut valita itselleni parempaa ammattia."