Märehtijöille odotettavissaepämuodostuneita jälkeläisiä
Kevään poikimakausi saattaa tuoda ikäviä yllätyksiä nauta-, lammas- ja vuohitiloille.
Viime kesän lopulla Suomeen rantautunut, polttiaisten levittämä Schmallenberg-virus (SBV) aiheuttaa märehtijöille epämuodostuneita tai muuten heikkokuntoisia jälkeläisiä.
Suomesta on löytynyt runsaasti SBV-vasta-aineita. Tartunnan aiheuttamia epämuodostumia saattaa olla odotettavissa eri puolilla Suomea, kun syksyllä tiinehtyneet eläimet poikivat, kertoo terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläintautien torjuntayhdistyksestä (ETT).
”Ei pidä kuitenkaan vaipua synkkyyteen, polttiaiset eivät välttämättä ole iskeneet karjan jokaiseen eläimeen, eikä virus leviä eläimestä toiseen.”
Nauholzin mukaan Nasevassa, eli kansallisessa nautaterveydenhuollon seurannassa, on jo näkynyt jonkin verran luomisia tiloilla, joilta on löydetty Schmallenberg-vasta-aineita.
Lypsykarjoissa virus on saattanut aiheuttaa kuumetta, ripulia ja tuotoksen laskua. Oireet on saatettu yhdistää esimerkiksi korona-virukseen, vaikka syy on saattanut olla myös SBV.
Schmallenberg-viruksen merkittävin taloudellinen vaikutus lienee toistaiseksi se, että Venäjä kielsi hiehojen tuomisen Suomesta SBV-vasta-aineiden löydyttyä.
Virustartunta ei aiheuta tilalle virallisia rajoituksia eläinkaupan tai muun toiminnan suhteen.
Sairaita eläimiä ei kuitenkaan saa myydä eikä viedä näyttelyyn, Nauholz muistuttaa.
Oireilevasta karjasta ei ETT:n ohjeiden mukaan myöskään saa myydä yhtään eläintä ennen kuin vähintään kuukausi on kulunut viimeisten oireiden päättymisestä.
Schmallenberg-tartunnan vaara kannattaa huomioida eläinkaupassa.
Tiineitä märehtijöitä ostettaessa on riski, että ne ovat saaneet SBV-tartunnan tiineyden riskiaikana, jolloin ne saattavat poikia heikon tai epämuodostuneen jälkeläisen tai luoda sikiön.
Ostettaessa on järkevää pyytää SBV-vasta-ainetutkimus. Näin voidaan ennaltaehkäistä ostoeläimen vasikan menetystä.
Mikäli vasta-aineita ei löydy, riskiä ei talvella ole. Mikäli niitä löytyy, eläin kannattaa jättää ostamatta, jos ei voida varmasti todistaa, että se on ollut SBV-positiivinen jo ennen tiineytystä.
Kerran tartunnan saaneet eläimet ovat vastustuskykyisiä todennäköisesti lopun elämäänsä.
Tällä hetkellä polttiaiset ovat talvilevolla, eikä Suomessa ole tartuntariskiä.
Jos virus säilyy infektiivisenä talven yli, seuraavan vuoden polttiaiskanta voi levittää sitä uusiin, vielä tartunnasta vapaisiin yksilöihin.
Ilman talvenkestävyyttäkin on mahdollista, että virus palaa tuulten mukana lämpimämmistä maista myös tulevina vuosina.
Ilmastotutkijat ovat varoittaneet vektorivälitteisten, eli hyönteisten levittämien tartuntojen lisääntyvän Euroopassa ja valtaavan alaa yhä pohjoisemmilla alueilla. Bluetongue- eli sinikielivirukset ja Schmallenberg ovat osoitus tästä.
Viime vuoden lopulla Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa Mycoplasma bovis -bakteeria.
Sen levinneissyyden kartoittamiseksi ETT antaa elinkeinon puolesta ohjeita tartunnan levinneisyyden selvittämiseksi sekä sen leviämisen estämiseksi.
Tyypillisiä oireita ovat yskiminen ja kuumeilu. Vasikoilla esiintyy usein korvatulehdusoireita, jolloin niiden korva roikkuu ja ne kulkevat pää vinossa. Myös niveltulehdusta ja liikehäiriöitä esiintyy.
”Kaikki hengitystieoireet eivät kuitenkaan tarkoita M. bovis -tartuntaa”, ETT muistuttaa.
Lypsykarjalla ja emoilla tartunta voi ilmetä myös utaretulehduksena.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
