Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Niukka säilörehusato kasvatti vahvan "kaveria ei jätetä" -hengen

    Rehun myyjiä näyttäisi olevan jopa enemmän kuin ostajia. Talven rehutarpeita kuitenkin kartoitetaan monella tilalla vielä.
    Antti Karppinen kasvattaa Heinävedellä hiehoja teuraaksi. Hän aikoo inventoida rehuvarastonsa lokakuun aikana. Jos ostotarvetta on, hän aikoo käyttää hyväkseen lehti- ja netti-ilmoituksia sekä teurastamoiden rehupörssejä.
    Antti Karppinen kasvattaa Heinävedellä hiehoja teuraaksi. Hän aikoo inventoida rehuvarastonsa lokakuun aikana. Jos ostotarvetta on, hän aikoo käyttää hyväkseen lehti- ja netti-ilmoituksia sekä teurastamoiden rehupörssejä. Kuva: Lari Lievonen

    Kuivuudesta johtuva karkearehupula näyttää tiivistäneen viljelijöiden yhteistyötä.

    "Tiukasta taloustilanteesta huolimatta tilojen yhteishenki on ollut hyvä. Kolmas sato alkaa olla korjattu ja tilat ovat tehneet keskenään karkearehukauppaa", Valion edunvalvontajohtaja Ilkka Pohjamo kertoo.

    "Nyt on löytynyt todellinen 'kaveria ei jätetä' -henki, luonnehtii Arla Suomen maidonhankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

    HK Scanin tuottajapalveluista vastaava johtaja Ulf Jahnsson on samoilla linjoilla.

    "Naapureiden välillä yhteistyö on ruvennut rullaamaan paremmin kuin pitkiin aikoihin. Ylimääräistä säilörehua on myyty tai jopa annettu naapurille."

    Oljet on monella tilalla silppuamisen sijaan paalattu talteen siltä varalta, että joku karjatila tarvitsee niitä.

    Varsinkin Länsi-Suomessa tilat ovat myös tarjonneet esimerkiksi suojavyöhykenurmiaan muille korjattavaksi, Jahnsson kertoo. "Yhteisissä talkoissa ollaan, sen huomaa."

    MTK haastoi kesällä maatalouskaupan ja teollisuuden toimijat mukaan helpottamaan tilojen rehupulaa.

    Silloin ainakin Lantmännen Agro, Hankkija, Valio, Arla Suomi, Atria Tuottajat ja HK Scan ilmoittivat avustavansa tilojen välistä karkearehukauppaa.

    Yksi keino on esimerkiksi järjestellä yhtiöiden omia kuljetuksia niin, että paluukuormissa on mahdollista kuljettaa säilörehua tiloilta toisille.

    Yritykset ilmoittivat myös auttavansa säilörehua myyviä ja ostavia tiloja löytämään toisensa.

    Valio on kannustanut viljelijöitä ilmoittamaan tarjolla olevista rehueristä joko Artturi-palvelun Facebook-ryhmässä tai Valma-kaupan ilmoitustaululla.

    Kauppoja on tehty, vaikkei Pohjamo vielä pystykään esittämään tarkkoja lukuja. "Valioryhmään kuuluvat osuuskunnat ovat auttaneet rahoitusjärjestelyissä", hän lisää.

    Kilpeläinen kertoo, että Arla-yhteistyöryhmä ryhtyi kartoittamaan rehua tarjoavia ja tarvitsevia tiloja jo elokuun alussa. Tarjoajia etsittiin myös ryhmän ulkopuolelta.

    Arla-yhteistyöryhmään kuuluu lähes 550 maitotilaa.

    "Sanoisin, että lähes sata tilaa on tarjonnut rehua, suurimmat yli kahtatuhatta paalia." Rehun tarvitsijoita on Kilpeläisen mukaan ollut kymmeniä

    "Tosi hyvin ostajat ja myyjät ovat löytäneet toisensa. Vielä tälläkin viikolla on tullut tarjontaa."

    Hänen mukaansa meijerit ottavat vastaan ja välittävät tietoja edelleen. "Nyt tilannetta onneksi tasapainottaa se, että kolmas säilörehusato onnistui aika monella."

    Säilörehun hintakin on tasoittunut. "Nyt hinta on luokkaa 30 euroa per paali, kun se kesällä karkasi jopa tuplaksi", Kilpeläinen sanoo.

    HK Scan avasi kesällä rehupörssipalvelun helpottamaan säilörehun ja oljen kauppaa. Netissä toimiva palvelu on ilmainen eikä sitä ole rajattu pelkästään yhtiön omille tuottajille.

    Jahnsson toteaa, että kauppoja on jo tehty, mutta mitään suurta buumia pörssissä ei vielä ole.

    "Tiloilla vielä odotellaan, inventoidaan rehuvarastoja ja katsotaan, mitä tarvitaan. Pörssissä pääpaino on tällä hetkellä myyjissä, ei niinkään vielä ostajissa."

    Jahnssonin mukaan säilörehua saatiin melko hyvin Keski- ja Itä-Suomessa, mutta Länsi-Suomessa on pulaa.

    "En vielä pysty ennustamaan, saadaanko kaikkien tarpeet täytettyä tilojen välisen kaupan avulla, mutta aika pitkälle päästään."

    Jahnsson toteaa, että myös viljatilanne on Länsi-Suomessa huono.

    "Esimerkiksi sikatilat ovat usein niin isoja, että normaalivuonna saatetaan juuri ja juuri saada riittävästi viljaa. Nyt moni sikatila joutuu vuodenvaihteen jälkeen turvautumaan ostoviljaan."

    Hän muistuttaa, että viljakaupan apuna on nyt uusi Viljatori-palvelu.

    HK Scanin neuvojat käyvät parhaillaan tiloilla yhteistyössä tuottajien kanssa inventoimassa varastoja ja suunnittelemassa ruokintaa niin, että vilja riittäisi mahdollisimman pitkälle, Jahnsson kertoo.

    "Meillä on myös niin sanottu rehurahoitus: tila saa pitkän maksuehdon kohtuullisella korolla."

    Rehupula ei Jahnssonin mukaan ainakaan vielä näy nautateurastusten dramaattisena lisääntymisenä tai sikaloiden täytön lykkäämisenä.