Hallitusohjelman ruokavientitavoite ei toteutunut – kauppataseen alijäämä paisui entisestään

Kauppataseen käyrä jatkoi eri suuntaan kuin hallitus tavoitteli. Kuva: Jukka Pasonen

Elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä on Suomen EU-jäsenyyden aikana kasvanut vajaasta miljardista eurosta kolmeen miljardiin euroon vuonna 2017.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa vuonna 2015 yhdeksi hallituskauden tavoitteeksi asetettiin kauppataseen parantaminen 500 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Tavoite ei ole toteutunut, kauden aikana alijäämä on entisestään kasvanut.

”Tavoite oli alun alkaenkin epärealistinen ja osin väärin kohdistettu. Kauppataseen alijäämän sijaan katseen pitää olla viennin arvon kasvattamisessa. Työtä tehdään, mutta helppoa se ei ole. Kansainväliset elintarvikemarkkinat ovat kilpaillut, eikä niillä menestyminen ole itsestäänselvyys”, toteaa tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimus PTT:stä.

PTT on tehnyt katsauksen Suomen elintarvikkeiden kauppataseen rakenteeseen ja kehitykseen erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana.

Jo tuonnin rakenteesta johtuen on epätodennäköistä, että elintarvikkeiden tuonti kääntyisi laskuun.

Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut kansainvälisen elintarvikekaupan vanavedessä. Suomen vienti ei ole pysynyt tämän kehityksen perässä.

Viennin rakenne ja viennin kohdemaat pysyivät käytännössä ennallaan vuodesta 2008 vuoteen 2017. Lisäksi vienti on kohdistunut etupäässä Suomen lähimarkkinoille.

Merkittävimmät elintarvikkeiden vientimaat vuonna 2017 olivat Viro, Ruotsi ja pakotteista huolimatta Venäjä. Samat maat olivat kärjessä kymmenen vuotta aikaisemmin. Kasvua on löydetty Ranskasta, Liettuasta ja Puolasta.

Jos elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä halutaan pienemmäksi, täytyy sen tapahtua viennin kasvun kautta, PTT:n tutkimuksessa linjataan. Se puolestaan edellyttää viennin jalostusasteen nousua.

"Suomen elintarvikeviennin kohdemarkkinat eivät kymmenessä vuodessa juuri muuttuneet. Vientikeskustelun pyöriessä Venäjän tai Kiinan ympärillä jää helposti tunnistamatta, että Suomen tärkeimmät kauppakumppanit löytyvät EU:n yhteisiltä sisämarkkinoilta. Sieltä myös tarkastelujakson kasvu on enimmäkseen peräisin”, Arovuori sanoo.

Vaikka tälle hallituskaudelle asetettuja elintarvikeviennin kasvutavoitteita ei ole saavutettu, kasvun mahdollisuudet ovat olemassa.

Brexitin kanssa painiva Britannia on Suomelle vain pieni markkina, PTT:n tutkimuksessa todetaan.

Elintarviketuonnin kasvu on laajentanut kuluttajien kulutusmahdollisuuksia Suomen EU-jäsenyyden aikana.

Tuonti on kasvanut selvästi vientiä nopeammin. Merkittävin osa tuonnin kasvusta tulee tuotteista, joita Suomessa ei tuoteta.

Hedelmät, kahvi ja mausteet muodostivat kolmanneksen Suomen elintarviketuonnin arvosta vuonna 2017. Ne ovat suurin yksittäinen tuonnin ja viennin erotusta kasvattanut tekijä Suomen EU-jäsenyyden aikana.

Perustuotteissa, kuten lihassa ja maidossa, tuonnin muutokset ovat olleet maltillisempia.

”Tuontituotteiden määrän kasvu on kasvattanut kulutusmahdollisuuksia ja kiristänyt kilpailua. Kuluttaja on kehityksen suurin hyötyjä”, sanoo ekonomisti Hanna Karikallio PTT:stä.

Pohjoismaat ja Baltian maat kattavat tällä hetkellä noin 45 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä. Vientimarkkinoita on laajennettava erityisesti muihin maihin, PTT ohjeistaa.

Nyt suurin osa viennistä koostuu heikosti jalostetuista tuotteista. Siksi viennin jalostusarvoa olisi nostettava.

PTT:n mukaan tärkeintä on viennin arvon kasvattaminen, määrällä ei ole niin suurta merkitystä.