Uusia kasvilajikkeita tarvittaisiin kipeästi ja nopeasti, mutta EU:n jalostusta jarruttavia esteitä ei saada purettua

Uudella teknologialla pystytään jalostamaan muiden muassa kasvilajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Maatalous|Maatalouspolitiikka

9.10.202515:30

Analyysi

Tapio Nurminen

Kasvinjalostuksen uusien tekniikoiden käyttöönottoa on EU:ssa yritetty helpottaa yli kaksi vuotta.

Savotta on edelleen kesken ja voi osoittautua turhaksi, jos EU-parlamentin poliittiset ryhmät ja jäsenmaat eivät lähikuukausina pysty sopimaan, minkälainen uusiin genomitekniikoihin (NGT) perustuva kasvinjalostus voidaan siirtää joustavamman sääntelyn piiriin.

Perusperiaatteesta ollaan yhtä mieltä: tiukkaa sääntelyä ei tarvita, jos uudet menetelmät rinnastuvat luonnossa tapahtuviin mutaatioihin ja perinteiseen kasvinjalostukseen, jossa kasveihin ei siirretä vierasta perintöainesta.

Piru piilee yksityiskohdissa.

Eurooppalainen maatalous tarvitsisi kipeästi ja nopeasti uusilla tekniikoilla jalostettavia kasvilajikkeita, jotka kestävät paremmin muuttuvia sääolosuhteita ja joiden ravintoarvot ovat parempia. Lajikkeita on jo kehitetty, mutta EU:n tiukat säädökset jarruttavat niiden käyttöönottoa.

Kyse on EU:n globaalin kilpailukyvyn parantamisesta ja ruokaturvan vahvistamisesta. Kevyemmästä sääntelystä hyötyisi koko elintarvikeketju ja myös ympäristö, kun kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

EU:n puheenjohtajamaat ovat kukin vuorollaan yrittäneet viedä sääntelyä yksinkertaistavaa asetusta maaliin komission, jäsenmaiden ja parlamentin välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Nyt on vuorossa Tanska ja jälleen saatetaan ajetaan päin seinää.

Muiden muassa Tanskassa on tehty paljon tutkimustyötä uusien parempien vehnälajikkeiden jalostamiseksi. Kuva: Riitta Mustonen

MT:n tietojen mukaan keskeisin jarruttaja on EU-parlamentti. Poliittiset ryhmät riitelevät siitä, miten uusilla tekniikoilla jalostettavia lajikkeita patentoidaan. Lisäksi Uudistuva Eurooppa -ryhmästä (Renew) on vaadittu, että vain tietyt kestävyyskriteerit täyttävät uudet lajikkeet voivat olla joustavamman sääntelyn piirissä.

Patenttiriidan taustalla on pelko siitä, että asetuksella luodaan rahastusautomaatti globaaleille maatalouskonserneille. MT:n diplomaattilähteiden tulkinnan mukaan kestävyyskriteerien puolesta liputtavat taas ovat huolissaan siitä, että edellisen komission ajama vihreä siirtymä murenee kokonaan.

Jos parlamentti heittäytyy vaikeaksi, jäsenmaiden rivit saattavat revetä. Saksa ja Itävalta ovat koko ajan haranneet asetusta vastaan. Myös Puolalla, Kreikalla ja Belgialla on omat varauksen. Suomi kuuluu kannattajien leiriin.

Maataloustuottajien eurooppalainen kattojärjestö Copa Cogeca heittää sekin kapuloita rattaisiin. Osa Copan jäsenjärjestöistä, muiden muassa Saksan DBV, vastustaa genomitekniikoiden sääntelyn keventämistä ja vaikeuttaa kattojärjestön kannanmuodostusta.

Tanska yrittää ensi viikolla selvittää onko poliittinen kompromissi ylipäätään mahdollinen. MT:n tietojen mukaan puheenjohtajamaan neuvottelijat ovat olleet viime päivinä kaikkea muuta kuin toiveikkaita. Joidenkin Brysselin diplomaattilähteiden mukaan on jopa todennäköisempää, että sopuun ei päästä.

Jos uusiin genomitekniikoihin perustuvaa kasvinjalostusta ei pystytä hyödyntämään eurooppalaisen maatalouden globaali kilpailukyky heikkenee merkittävästi. 

Se olisi lähteiden mielestä lopun alku koko asetukselle, koska seuraaville puheenjohtajamaille eli Kyprokselle ja Irlannille asia ei ole niin tärkeä.

Uudenlaista kasvinjalostusta vauhdittavan asetuksen jumiutuminen Brysselin lainsäädäntökoneistoon osoittaa, miten vaikeaa EU:n pykäläviidakon karsiminen ja taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen lopulta on.

Eikä vastuuta epäonnistumisista voida sälyttää pelkästään suuria luvanneelle EU-komissiolle.

EU-maat ajavat ennen muuta omaa kapeaa kansallista etuaan silloinkin, kun kyse on ruokaturvan ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn kaltaisista koko EU:n kannalta elintärkeistä asioista.

Parlamentissa taas taistelu vihreän siirtymän tulevaisuudesta on sulattanut maltillista keskustaa edustavien ryhmien konsensusta, jonka varaan EU:n lainsäädäntötyö on perinteisesti rakennettu.