EU haluaa vähentää soijan tuontia: Valkuaiskasvituotannolle oma strategia

Härkäpavulla voitaisiin korvata rehun tuontisoijaa. Kuva: Markku Vuorikari

EU haluaa parantaa valkuaiskasvien omavaraisuutta Euroopassa niin sanotulla proteiinistrategialla.

Tavoite on lisätä valkuaiskasvien viljelyä, parantaa niiden taloudellista tuottavuutta ja vähentää samalla EU:n riippuvuutta muun muassa Brasiliasta ja Argentiinasta tuoduista rehujen raaka-aineista.

Euroopan maatalousministerit kokoontuvat ensi maanantaina Brysseliin, kun komissio tiedottaa ministereille ensimmäistä kertaa suunnitelmasta.

Konkreettisia toimia on määrä julkaista tämän vuoden loppuun mennessä.

Nykyään EU nojaa rehuvalkuai­sessa Etelä-Amerikkaan. Euroopan lihakarja syö pääosin amerikkalaista soijaa.

Etelä-Amerikasta tuodulle soijalle on haluttu eurooppalaisia korvaajia muun muassa sen aiheuttamien ympäristöongelmien, kuten trooppisen metsäkadon, vuoksi.

Unionin jäsenmaiden mielestä EU:lla tulisi tämän takia olla oma proteiinistrategia.

Valkuaiskasvien viljelyä on haluttu lisätä jo aiemmin esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikan viherryttämisohjelmilla. Siitä huolimatta asetettuihin tavoitteisiin ei ole päästy.

Eurooppalaisen soijan ja palko­kasvien tuotanto ei ole heikon sadon ja kehnon hinnan takia yhtä kannattavaa kuin tuontisoijan käyttö.

Kolmannes EU:n käyttämästä valkuaisrehusta on soijaa, josta lähes kaikki tulee EU:n ulkopuolelta.

Tuontisoijasta vähintään 95 prosenttia menee rehuteollisuuden käyttöön.

Euroopan oma valkuaistuotanto nojaa viljoihin sekä palko- ja öljykasveihin.

Keskeistä toimivalle proteiinistrategialle olisi valkuaiskasvien viljelyalan lisääminen, mikä käytännössä onnistuisi viljelyvarmuutta ja kilpailu­kykyä parantamalla.

Vielä on auki, kuinka EU voisi käytännön toimillaan lisätä eurooppalaista valkuaistuotantoa.

Komissio onkin selvittämässä, millainen kysyntä EU:ssa olisi eurooppalaisille valkuaiskasveille ja mitkä tekijät rajoittavat sen kilpailukykyä verrattuna tuontiin kolmansista maista.

Myös Euroopan parlamentti on vaatinut komissiota käynnistämään kattavan proteiinisuunnitelman, ”jotta Euroopan unioni saavuttaisi omavaraisuuden ja välttäisi jatkuvan vilja­kriisin”.

Erityisesti herneiden, rypsin, kikherneiden ja papujen, joita voidaan viljellä ympäri Eurooppaa, tuotantoa tulisi tukea nykyistä tehokkaammin, maatalousvaliokunnan mepit linjasivat syksyllä.