Origin By Ocean nostaa merestä rakkohaurun avulla ravinteet ja tuo ne takaisin maatalouden käyttöön – "Ravinteiden kierrätystä parhaimmillaan"
Ensimmäisten laboratoriokokeiden jälkeen vaikuttaa siltä, että lehmän tuottamat kaasut vähenisivät. Rakkohauru ei kuitenkaan korvaa mitään rehua.
Levänjalostusteknologiayritys Origin By Ocean nostaa rakkohaurua Itämerestä. Tilanhoitaja Terhi Kostamo ja lapinlehmän vasikka Sammal iloitsevat yhdessä rakkohaurun sopivuudesta lisärehukäyttöön. Kuva: Kari SalonenRakkohauru-niminen levä ja lehmät ovat lenkkejä uudenlaisessa ketjussa, jonka avulla poistetaan ravinteita rehevöityneestä Itämerestä.
Rakkohaurua kasvatetaan Itämeressä tällä hetkellä pienimuotoisesti, mutta tulevaisuudessa sitä nostetaan tuhansia tonneja vuodessa. Levä sitoo itseensä fosforia ja muita ravinteita.
Origin By Ocean tekee levästä biokemian tuotteita, jonka jälkeen jäännösmassa palautuu kaikkine ravintoaineineen maatalouden käyttöön.
MT uutisoi viime vuoden lopulla Hyrian koulutilan kokeilusta rakkohauru-nimisen levän kanssa.
Nyt selvitimme, miten tammikuussa aloitettu kokeilu rakkohaurun kanssa on sujunut tähän mennessä.
"Lehmät ovat syöneet rakkohaurua lisärehuna nyt pieniä määriä. Kokeilu aloitettiin lehmistä, joita ei käytetty maidon- eikä lihantuotannossa", kertoo Hyrian opetusmaatilan tilanhoitaja Terhi Kostamo.
Yhteensä lehmät saivat rakkohaurua noin kilon verran päivässä kolmesta seitsemään päivään viikossa, tarkemmin sanottuna noin 300–500 grammaa per lehmä.
"Se selkeästi sopi lehmille ja ne söivät sitä mielellään", Kostamo iloitsee.
Kokeilussa ei ole havaittu mitään haittavaikutuksia, lehmien sonta, karva, kuntoluokka, syöntihalukkuus ja yleisvointi ovat olleet normaaleja.
Rakkohaurusta on olemassa erittäin tarkka ravintoaineanalyysi, joka osoittaa että se ei sisällä mitään haitta-aineita.
Se on helppo annostella ja se säilyy navettalämpötilassa parista kolmeen päivää sulatettuna.
Rakkohaurua säilytetään tällä hetkellä pakastimessa sen vuoksi, että se säilyy varmasti. "Hapottaminen on yksi vaihtoehto säilyttämiseen, sitten kun määrät kasvavat", Kostamo sanoo.
Tehdyt laboratoriokokeet antavat viitteitä siitä, että lehmien tuottamat kokonaiskaasut, kuten metaani mahdollisesti vähenisivät.
Seuraavaksi kokeillaan rakkohaurun antamista kasvuiässä oleville vasikoille päivittäin. "Niille annetaan tietenkin pienempiä määriä, mitä lehmille", Kostamo täsmentää.
Nämä eläimet tulevat aikuisina tuotantokäyttöön. "Kokeilu on ollut nyt pitkään käynnissä eikä ongelmia ole ilmennyt, rakkorauhu käyttäytyy ruokinnassa samalla tavalla kuin muutkin sivujakeet", Kostamo perustelee kokeilua.
Tulossa on myös ruokintakoe Viikissä, jossa punnitaan lehmille annettavan rakkohaurun määrät ja tutkitaan sen vaikutusta maidon laatuun ja sen rasvahappokoostumuksiin. Tarkoitus on selvittää, voiko lehmän maidon laatu parantua märehdityn rakkohaurun ansiosta.
"Tämä on tosi mielenkiintoista tulevaisuuden elintarvikejalostuksen kannalta", Kostamo mainitsee.
Hän kertoo, että myös lampaiden ja hevosten kanssa olisi kiinnostavaa koittaa rakkohaurua. Lampaiden suhteen on suunniteltu, että sitä kuivattaisiin vähän.
"Olisimme todella kiinnostuneita myös siitä, että jokin sikatila tai siipikarjapuoli haluaisi kokeilla tätä", Kostamo kertoo ja kehottaa ottamaan yhteyttä häneen.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
