Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ympäristö

Suomalaisyritys aikoo tehdä Itämerta piinaavasta sinilevästä ja ravinteita sitovasta rakkohaurusta ison bisneksen – levistä saadaan muun muassa lääkkeitä ja elintarvikkeita

Suomalaisyrityksen leväjalostamon on tarkoitus valmistaa tuotteita täydellä teholla vuonna 2027. Samalla meri puhdistuu ravinteista.
Jarkko Sirkiä
Origin by Ocean pyrkii viljelemään rakkohaurua Itämeren pohjassa. Nyt kasvatusta testataan laboratoriossa Espoossa. Kuvassa ympäristöinsinööri Stefan Sjöholm nostaa rakkohaurua akvaariosta.

Akvaariot pulputtavat espoolaisessa laboratoriossa. Siellä testataan rakkohaurun, entiseltä nimeltään rakkolevän, viljelyä. Origin by Ocean -niminen yritys aikoo tehdä levänjalostuksesta ison bisneksen. Tähtäimessä on tuotantolaitoksen käynnistäminen vuoteen 2027 mennessä sekä miljardin euron liikevaihto 2030-luvun puolivälissä.

Yrityksen perustajat Mikael Westerlund ja Mari Granström ovat innoissaan. Levästä voi eristää ainesosia vaikka mihin: elintarvikkeisiin, lääkkeisiin, hygieniatuotteisiin, kosmetiikkaan ja pakkausteollisuuteen.

Westerlundin mukaan levistä peräisin olevilla aineilla voitaisiin korvata synteettisiä ja eläinperäisiä tuotteita.

Jalostuksen sivutuotteille puolestaan olisi käyttöä lannoitteissa ja eläinten rehuissa. Leväpitoista rehua on jo testattu lehmillä, jotka näyttäisivät syövän sitä mielellään. Levälisästä karja saa tarvitsemiaan valkuais- ja kivennäisaineita. Levämassa sopii erinomaisesti myös kalanrehuksi.

Levien mukana Itämerestä poistuu ravinteita, mikä auttaa ekosysteemiä toipumaan rehevöitymisestä. Levät myös hillitsevät merten happamoitumista sieppaamalla vedestä hiilimolekyylejä.

Tarkoitus on alkaa kasvattaa rakkohaurua Itämeressä jonkinlaisten pohjaan upotettavien kankaiden tai verkkojen päällä. Noin parin-kolmen vuoden välein koittava sadonkorjuu tapahtuu nostamalla viljelykankaat veneen kannelle ja irrottamalla levät.

Granströmin mukaan rakkohaurun kasvustot tarjoavat eliöstölle suojaa ja elinpaikkoja: "Ne ovat Itämeren koralliriuttoja."

Viljeltyjä kasvustoja ei korjata kerralla pois, vaan harjoitetaan vuoroviljelyä.

Kesäisin ihmisiä ja eläimiä piinaavaa sinilevää ei luonnollisestikaan viljellä, vaan kerätään kasvustoja pois. Kerääminen tapahtuu aluksi hommaa varten kehitetyltä lautalta.

Westerlundin mukaan tarkoitus on valjastaa keruuseen myös kalastusaluksia, jolloin kalastajat voisivat saada levästä lisätienestiä.

Vaikka sinilevän myrkyt ovat ympäristössä haitallisia, ne saattavat olla kemianteollisuudessa ja lääketeollisuudessa arvokkaita raaka-aineita.

Kotoinen levä on herättänyt kiinnostusta suomalaisissa yrityksissä. Origin by Oceanin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Valio, Hartwall, Kiilto ja Vitae Clean Cosmetics.

Leväyritys työllistää nyt 12 henkeä, mutta tiimi kasvaa lähitulevaisuudessa vielä 6–8 hengellä. Patenttihakemukset ovat vetämässä ja ensimmäisiä koe-eriä on toimitettu asiakkaille.

Jalostamo on tarkoitus rakentaa lähivuosina rannikkoseudulle Kotkan ja Uudenkaupungin väliin. Westerlundin mukaan esillä ovat olleet Hankoniemi, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki.  

Leviä on hyödynnetty Kaakkois-Aasiassa vuosisatojen ajan. Nykyiset toimijat keskittyvät kuitenkin jonkin tietyn tuotteen valmistamiseen, jolloin syntyy runsaasti ylijäämäbiomassaa poltettavaksi tai maantäytteeksi.

Origin by Oceanin kaavailemia monituotejalostamoita ei löydy Westerlundin mukaan mistään.

Jalostamon on tarkoitus toimia niin sanotussa suljetussa kierrossa, jolloin prosessista ei juuri synny jätteitä eikä vesistöpäästöjä.

"Emmekä taatusti käytä suhteessa enempää energiaa kuin nykyiset biotuotejalostamot eli sellutehtaat", Granström vakuuttaa.

Jarkko Sirkiä
Mikael Westerlundin ja Mari Granströmin mukaan levistä voidaan eristää ainesosia vaikka mihin: elintarvikkeisiin, lääkkeisiin, hygieniatuotteisiin, kosmetiikkaan ja pakkausteollisuuteen. Levistä saatavat tuotteet korvaisivat osin synteettisiä ja eläinperäisiä tuotteita.

Leväbisneksen tavoitteet

  • Origin by Oceanin tavoitteena on kerätä Itämerestä 80 000 tonnia levää vuodessa. Määrästä 50 000 tonnia olisi rakkohaurua ja 30 000 sinilevää.
  • Levien mukana merestä poistuisi 90 tonnia fosforia ja 900 tonnia typpeä.
  • Vuonna 2027 jalostamo tuottaisi vuodessa 10 000 kuivatonnia levätuotteita.
  • Levistä voidaan jalostaa muun muassa sokereita, sakkauttamisaineita, pigmenttejä ja antioksidantteja.
  • Tähtäimessä on kasvaa merten ravinteidenpoiston markkinajohtajaksi ja saavuttaa miljardin euron liikevaihto 2030-luvulla.
Lue lisää

Tästäkö ratkaisu Itämeren sinileväongelmaan? Suomalaisyritys aikoo jalostaa levää teollisuuden raaka-aineeksi

Kotimainen rakkolevä tekee tuloaan lautasille Valion avustuksella: "Yksi tehokkaimmista tavoista poistaa ravinteita kierrosta"

Saadaanko Itämeren levästä raaka-aine siivousaineisiin? Yrityksen taustalla kaksi suomalaisyritystä

Lämpö toi levät järviin – tarkista, onko mökkirannallasi jo havaittu levää