Väärä osoite: Ruokaperunaa paperin raaka-aineeksi
Ruokaperunasektori on Venäjä-pakotteiden suurin kärsijä, katsoo perunanviljelijä Timo Hautaviita.
Varastoperunan nostokausi on alkamassa tavanomaista myöhemmin. "Tositoimiin päästään vasta ensi viikolla", Timo Hautaviita kertoo. Kuva: Aimo VainioKARIJOKI (MT)
Venäjän ja Euroopan unionin välinen pakotesota on ajanut ruokaperunan viljelijät ahtaalle. Vienti Venäjälle loppui jo kesällä 2013, eikä korvaavia markkinoita ole löytynyt. Sen vuoksi osa ruokaperunasadosta on jo useana vuotena jouduttu myymään tärkkelykseksi paperitehtaille.
"Viime varastokaudella noin kuudesosa kokonaissadosta jouduttiin jauhamaan nollakatteella tärkkelykseksi", sanoo karijokelainen perunanviljelijä Timo Hautaviita.
Nollakate johtuu siitä, ettei ruokaperuna sovellu hyvin tärkkelyksen tuotantoon. Ruokaperunalajikkeet on jalostettu ravinnoksi, ei teollisuuden raaka-aineeksi.
Ennen ensimmäistä pakotevuotta ruokaperunan markkinahinta oli 20–22 senttiä kilolta. Kun vienti pysähtyi, hinta putosi puoleen. Se on ollut perunantuottajille kova isku.
Hautaviidan mukaan peruna-alan ahdinkoa ei tiedosteta, koska alalla ei ole Valion kaltaisia isoja yrityksiä, joiden massiiviset yt-neuvottelut herättäisivät huomiota. Lopputulos voi kuitenkin olla yhteenlaskettuna todella synkkä, kun pienet yritykset irtisanovat vähiä työntekijöitään.
Hautaviita ei kritisoi Venäjän vastaisia pakotteita sinänsä, sillä Venäjän toiminta Ukrainassa ei hänen mielestään ole ollut hyväksyttävää.
"Ruokaperuna-ala on Ukraina-pakotteiden suurin kärsijä. EU:n yhteisvastuulla täytyy nyt kompensoida menetyksiä niille, joihin päätökset ovat taloudellisesti raskaimmin vaikuttaneet. Peruna-alan pitää saada osansa tulevasta kriisipaketista."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
