
Oikukas kasvukausi pilasi satotoiveet – avomailla painittiin työvoimaongelmien kanssa
Vuosi 2020 antoi luultavasti esimakua tulevaisuuden kesistä.
Kylvöt alkoivat Etelä-Suomessa etuajassa huhtikuun viimeisinä päivinä, vaikka sää oli vielä viileää. Vihtiläinen Mika Malin sääti poikansa Villen kanssa kultivaattoria 24.4. Kuva: Jaana KankaanpääViime kesään mahtui monenlaista äärisäätä.
Toukokuussa paleltiin, kesäkuussa hikoiltiin ja syksyllä tuskailtiin puintien kanssa korjuun viivästymistä, kun kasvit yrittivät selviytyä poikkeusoloissa ja kasvattivat sivuversoja.
Viime syksyn viljasato jäi ennakoitua pienemmäksi 3,3 miljardiin kiloon kylmän kevään sekä kesäkuun helteiden ja kuivuuden takia.
Lämmin sää haittaisi muun muassa avomaan vihannesten ja varhaisporkkanan korjuutta.
Tuomelan tilan isäntä Martti Mäkelä ja tilan työntekijä Nadia Korkman saivat lunta niskaansa Pihtiputaalla 11.5. Kuva: Petteri KivimäkiToukokuussa sateet keskeyttivät tasaisesti edenneet kevättyömaan etelä- ja keskiosissa.
Loimaalainen Pasi Uusitalo totesi 3.6., että ruis ja aikaisin kylvetty ohra näyttivät hyviltä, mutta siitä huolimatta sadetta odoteltiin. Kuva: Jaana KankaanpääKesäkuun alussa iski kuivuus, joka jarrutti kevätkylvöjen etenemistä. Osalta hehtaareita odotettiin alle tonnin satoja.
Kylmyys, märkyys ja helle verottivat mansikkasatoa. Ongelmat saada kausityövoimaa haittasivat mansikkatilojen lisäksi monia vihannes- ja juuresyrittäjiä
Elokuussa nähtiin, että sadon laatu ja määrä vaihtelevat suuresti eri osissa maata.
Lestijärvellä Ari Lintilän tilalla puitiin ohra-vehnäseoskasvustoa 14.9. Traktorissa Joonas Lintilä. Kuva: Esko Keski-VähäläSyyskuussa sateiden takia puinnit lykkääntyivät pitkälle syyskuun puolivälin yli, jopa lokakuulle. Esimerkiksi Satakunnassa näytti siltä, että joka kolmas viljapelto jää puimatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


