THL haluaisi selvittää tilojen salmonellavalvonnan terveystaloudelliset vaikutukset – ”Hyödyt ja vastuut ihmisten ja eläinten terveydestä ovat yhteisiä”
THL:n asiantuntijan mielestä alkutuotannon salmonellavalvonta pitää Suomen tautitilanteen kurissa. Laskelmia valvonnan hyödyistä kansanterveydelle ei ole, vaikka niiden tekeminen olisi mahdollista.
Kansallisen salmonellavalvontaohjelmanpiiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Kuva: Jaana Kankaanpää, Saara Olkkonen, Kimmo Haimi, Carolina Husu, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaLeipurin herkkuhetki on kaapia raakaa kakkutaikinaa suuhunsa. Suomessa näin voi tehdä turvallisin mielin, seurauksena ei ole salmonellan aiheuttama ruokamyrkytys. Lähes missä tahansa muulla maailmassa esimerkiksi kananmunat ovat salmonellariski.
Ympäri maailmaa salmonellabakteerien aiheuttamat infektiot ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Salmonella on kuitenkin niin yleinen, että sen edessä kädet on nostettu pystyyn.
Suomessa päätettiin toimia toisin. Kansallista tiukkaa salmonellavalvontaohjelmaa on noudatettu jo vuodesta 1995. Ohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat.
Meillä salmonella on virallisesti vastustettava eläintauti, joka luokitellaan ihmisellä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Tuottajat tekevät navetoissa, sikaloissa ja kanaloissa joka päivä töitä sen eteen, että kotimainen ruokaketju pysyy puhtaana.
Maatiloilla salmonellan torjunta on työlästä. Mahdollisesta tartunnasta koituu tuottajille suuria taloudellisia tappioita.
Onko tiukka salmonellavalvonta vaivan arvoista?
Epidemilogieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) on sitä mieltä, että alkutuotannon salmonellavalvonta ja siitä seurannut Suomen hyvä tilanne näkyy merkittävästi kotimaassa saatujen salmonellatartuntojen alhaisena määränä.
”Kotimaisten raaka-aineiden aiheuttamat elintarvikevälitteiset epidemiat ovat meillä harvinaisia.”
Vuosittain todetaan vain noin 300 kotimaista alkuperää olevaa salmonellatartuntaa.
”Kotimaisten raaka-aineiden aiheuttamat elintarvikevälitteiset epidemiat ovat meillä harvinaisia.”
Salmonella on kolmanneksi yleisin Suomessa saadun zoonoottisten eli eläinten ja ihmisten yhteisten suolistoinfektioiden aiheuttaja, Rimhanen-Finne kertoo. Yleisimmät aiheuttajat ovat kampylobakteerit ja kryptosporidit.
Vuosikymmenten aikana tiettävästi mikään taho ei kuitenkaan ole selvittänyt alkutuotannon salmonellatyön taloudellista vaikutuksia suomalaisten terveydelle.
”Tiedossani ei ole laskelmaa alkutuotannon salmonellavalvonnan merkityksestä suomalaisten kansanterveyteen”, Rimhanen-Finne kertoo.
Hänen mukaansa tartuntojen alkuperää olisi mahdollista selvittää Suomessa saatujen salmonellatartuntojen riskitekijätutkimuksella. THL on tehnyt vastaavia selvityksiä kampylobakteereille ja kryptosporideille.
”Toivoisin, että saisimme THL:ssa mahdollisuuden selvittää myös salmonellatartuntojen terveystalousvaikutuksia Suomessa.”
Selvityksen avulla voisi Rimhanen-Finnen mukaan arvioida salmonellatartuntojen tautitaakkaa yhteiskunnalle ja alkutuotannon merkitystä kotimaisiin salmonellatartuntoihin.
Tautitaakka muodostuu muun muassa taudin hoitokuluista, kestosta, työpoissaoloista ja epidemiaselvitysten kustannuksista. Salmonelloosin taakkaa lisää se, että tartunnan saaneista noin 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus, epidemilogieläinlääkäri kertoo.
”Ajattelisin, että Yhteisen terveyden (One Health) -käsitteen hengessä sekä hyödyt että vastuut ihmisten ja eläinten terveydestä ja turvallisesta ympäristöstä ovat yhteisiä.”
Kaikkien suomalaisten saamien salmonellatartuntojen alkuperää tai lähdettä ei tunneta, Rimhanen-Finne kertoo. Tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan laboratoriossa varmistetut tapaukset. Näytteitä otetaan potilaista, jotka hakeutuvat vatsataudin vuoksi terveydenhuoltoon.
Viime vuosina salmonella on aiheuttanut poikkeuksellisen laajoja elintarvikevälitteisiä epidemioita, joiden aiheuttajia ovat olleet ulkomailta peräisin olevat elintarvikkeet tai niiden raaka-aineet. Vuosittain selvitetään keskimäärin noin 2–4 salmonelloosiepidemiaa.
”Ulkomailta peräisin olevia tartuntoja ilmoitettiin ennen koronapandemiaa noin 1 000–1 500/vuosi. Koronapandemian aikaiset matkustusrajoitukset vähensivät ulkomailta peräisin olevien salmonelloositartuntojen määrää.”
Rimhanen-Finnen mukaan on todennäköistä, että suuri osa lievästi sairastuneista ei hakeudu hoitoon ja siten rekisterissä näkyvät vain vakavimmat tapaukset.
Kansallinen salmonellavalvonta
Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä vuonna 1995 Suomelle hyväksyttiin kansallinen salmonellavalvontaohjelma.
Ohjelman tavoitteena on pitää salmonellan esiintyminen tuotantoeläimissä alle 1 % tasolla ja niistä saaduissa elintarvikkeissa alle 0,5 % tasolla vuosittain.
Suomella on erityistakuut eli oikeudet vaatia maahantuotavalta sian-, naudan- ja siipikarjanlihalta sekä kananmunilta salmonellatutkimuksia ennen maahantuontia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
