Salmonellan löytyminen tilalta on hyväkin uutinen: tiukka tautivalvonta toimii ja suojaa ihmisten terveyttä

Salmonellan saneeraaminen tuotantotiloisa on työlästä, kallista ja vie aikaa. Kuva: Markku Vuorikari

Salmonellan löytyminen suuresta kotieläinyksiköstä nousee usein otsikoihin. Kyse on kuitenkin tietyllä tapaa hyvästä uutisesta, sanoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.

”Se, että tauti löytyy ennen kuin tuotteet päätyvät kuluttajille, kertoo tiukan tautivalvonnan toimivan. Salmonellan torjunta on kansanterveystyötä.”

Ruotsin suurin kananmunantuottaja joutuu lopettamaan kaikki kanansa salmonella takia. Se ei kuitenkaan ole välttämättä osoitus siitä, että tautisuojaus olisi hoidettu huonosti.

”Salmonellaa esiintyy hyvin yleisesti”, Lehtilä muistuttaa.

Vaikka tautisuojaus olisi hoidettu miten hyvin tahansa, salmonella saattaa löytää reitin tuotantotiloihin esimerkiksi jyrsijöiden, lintujen tai saastuneen juomaveden välityksellä.

Lisäksi salmonellan saneeraaminen tuotantotiloisa on työlästä, kallista ja vie aikaa.

Ruotsilla on Suomen tapaan tiukka kansallinen salmonellanvalvontaohjelma

”On ehdottomasti korkean tautisuojauksen maa”, Lehtilä kuvaa Ruotsia.

Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat.

Suomi on sitoutunut ohjelman puitteissa pitämään salmonellatason alle yhdessä prosentissa kussakin ohjelman piiriin kuuluvassa eläinlajissa.

Salmonellat kuuluvat suolistobakteereihin, jotka voivat lisääntyä sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Salmonellat säilyvät hengissä myös suoliston ulkopuolella.

Nisäkkäät, linnut ja matelijat voivat toimia oireettomina salmonellabakteerin kantajina, ja salmonella leviää niiden ulosteista ympäristöön.

Salmonellatyyppejä on olemassa yli 2 000, ja ne kaikki voivat aiheuttaa tautia ihmiselle.

Salmonella kuuluu yleisimpiin ruokamyrkytysten aiheuttajiin maailmassa ja on merkittävä kansanterveydellinen ongelma monissa maissa.