Härkäpavun syöminen voi aiheuttaa punasolujen repeytymistä pienelle osalle maailman ihmisistä

Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Helsingin ja Kööpenhaminan yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt härkäpapugeenin, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksissa on todettu, että härkäpapu tuottaa visiini- ja konvisiini-nimisiä antiravintoaineita. Antiravintoaineilla tarkoitetaan yhdisteitä, jotka häiritsevät ravintoaineiden imeytymistä ravinnosta.

Tutkijat ovat tunnistaneet geenin, joka on vastuussa näiden antiravintoaineiden tuotannosta. Geenistä löytyi tutkimuksissa myös mutaatio, joka vähentää yhdisteiden valmistusta.

Kun ihmiset, joilla on vajetta tietystä entsyymistä, syövät suuria määriä kypsentämättömiä härkäpapuja, visiini ja konvisiini saattavat saada heidän punasolunsa repeämään. Tästä aiheutuu hemolyyttinen anemia eli favismi. Tällaisia ihmisiä on noin viisi prosenttia maailman väestöstä.

"Jo antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset ilmeisesti olivat tietoisia härkäpapujen aika ajoin aiheuttamasta vakavasta sairaudesta, mutta riskin taustat onnistuttiin selvittämään vasta nyt", kertoo Luken ja Helsingin yliopiston yhteisen laboratorion johtaja Alan Schulman tiedotteessa.

Tuore tutkimustulos lisää ymmärrystä sellaisista härkäpapulajikkeista, jotka eivät sisällä lainkaan näitä antiravintoaineita.

"Härkäpapu on vanha viljelykasvi, joka herättää toiveita uudesta kaikille sopivasta, kestävästä ja proteiinipitoisesta ravinnonlähteestä", sanoo Fred Stoddard Helsingin yliopistolta tiedotteessa.

Hanketta ovat rahoittaneet Tanskan innovaatiorahasto, Suomen Akatemia, Ison-Britannian bioteknologian ja biotieteiden tutkimusneuvosto, Villum-säätiö, Tanskan kansallinen tutkimussäätiö, Guangzhou Elite -hanke ja Saksan liittovaltion ruoka- ja maatalousministeriö.