Ohran tuontitarpeeksi arvioidaan nyt 40 miljoonaa kiloa, mutta se saattaa olla alakanttiin arvioitu

Kuva: Timo Filpus

Ohraa tuodaan ensi kesäkuun loppuun mennessä maahan 40 miljoonaa kiloa, vehnää 25 miljoonaa ja maissia 50 miljoonaa. Näin arvioidaan Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) keskiviikkona päivitetyssä viljatasearviossa.

Vyrin puheenjohtaja, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman korostaa, että kyseessä on arvio, johon sisältyy paljon epävarmuustekijöitä.

"40 miljoonan kilon ohrantuonti ei välttämättä riitä. Veikkaan, että uuden satokauden kynnyksellä eli kesällä saatetaan joutua tuomaan vielä parikymmentä miljoonaa kiloa lisää, jotta selvitään seuraavan satoon asti. Kun pelataan vähillä viljoilla, jokainen puuttuva tonni tuo omat haasteensa."

Satokauden alkaessa, viime heinäkuun alussa, tilojen, teollisuuden ja kaupan varastoissa arvioidaan olleen yhteensä 1,1 miljardia viljakiloa. Kauraa oli melko runsaasti, muita viljoja normaali määrä, Schulman luonnehtii.

Kesän viljasato jäi alle 2,6 miljardiin kiloon, 2000-luvun pienimmäksi. Se tietää sitä, että varastot hupenevat.

Ohra on eniten käytetty viljamme ja sen tilanne on tiukin. Sen niukkuutta paikataan paitsi ohran tuonnilla, myös muilla viljoilla.

Erikoisvehnää, esimerkiksi durumia, tuodaan Suomeen normaalisti noin 10 miljoonaa kiloa vuodessa. Nyt tarvetta on myös tuontirehuvehnälle.

Maissin tuonti on tavallisesti 20–25 miljoonaa kiloa vuodessa, nyt sen arvioidaan tuplaantuvan.

Tilojen varastoissa olevan viljan määrää on vaikea arvioida, samoin kotieläintilojen kulutusta, Sculman sanoo. Monilla kotieläintiloilla on erittäin hankala tilanne, ja eläinmääriä saatetaan vähentää.

Schulman kehottaa kotieläintuottajia nyt olemaan aktiivisesti yhteydessä alueensa viljatiloihin. Hän arvioi, että viljatilat kaapivat nyt kaikki siilonpohjansa myyntiin, koska hinta on suotuisalla tasolla. Myyntiin tulee varmasti pieniäkin eriä, joita kannattaa kysellä.

Myös viljan ensi kevään siementarve tuo laskelmaan epävarmuutta – kalliit lannoitteet ja viljan epävarmat hintaodotukset saattavat vähentää vilja-alaa paljonkin.

Schulmanin mukaan positiivista on, että tuontiviljaa maailmalta löytyy. Ilmaista ei sekään kuitenkaan ole.

Viljatiloja Schulman neuvoo suunnittelemaan viljan myyntistrategiansa viimeistään nyt.

"Osa kannattaa ehkä myydä nyt. Seuraavat tarjouspyynnöt voi laittaa liikkeelle viimeistään helmikuussa, kun Keski-Euroopan syysviljojen talvehtimistilanne on tiedossa ja maailmalta alkaa tulla uusia hintasignaaleja."

Viljaa on tuotu vasta pieniä eriä, mutta suunnitelmia tehdään. Isojen tuontierien saapumisen Schulman ei usko suoranaisesti polkevan hintaa, mutta kysyntä saattaa hetkeksi hiljentyä.

Kuluvan satokauden loppuun eli kesäkuun loppuun mennessä Suomen viljavarastojen arvioidaan laskevan 60 prosenttiin vuotta aiemmista luvuista.

Shulman ei pidä määrää liian pienenä, paitsi ehkä ohran osalta. "Sillä pystytään toimimaan, ja se saattaa myös auttaa viljan hintoja pysymään vakaampina seuraavana satovuonna."

Tulevana kesänä viljaa olisi kuitenkin hyvä saada viljelyyn normaali määrä, jotta varastot eivät kutistu edelleen..

Ostajien olisi nyt hyvä viestiä, että he ovat valmiita maksamaan ensi syksyn sadosta, Shulman korostaa.

Viljan tuotanto on näivettynyt koko kuluvan cap-kauden ajan, hän sanoo. "On tehty miinusta ja myyty metsää. Monella viljatilalla on nyt todella tiukka paikka. Näin ei voida jatkaa."

Schulman huomauttaa, että kesän sato jäi heikoimmaksi etelän savimailla. Turvemaat olivat tänäkin vuonna satovarmimmat.

"Turvemaat pelastivat meidät nyt ja edellisen kerran kuivana vuonna 2018. Ilman niitä meillä voisi olla käsillä ruokakriisi. Ilmastokeskustelun tuoksinassa tahtoo unohtua, että turvepellot ovat huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeitä."