Lukijalta: Ruoan hinnan saneleva kauppa ajaa maatalouden ahdinkoon

Lihahyllyllä. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

S-ryhmä lanseerasi halpuuttamisen vuoden 2015 alussa. Halpuuttamista perusteltiin halvan hinnan vaatimuksilla.

Ruokaa mainostetaankin Suomessa vain hinnalla. SOK:n Coop-lanseerauksen myötä ruoan alkuperä on hämärtynyt entisestään. Lisääntyneen ruoan tuonnin lisäksi jopa mainokset ovat tuontitavaraa.

Ruoan osuus kotitalouksien kulutusmenoista on pysynyt vuodesta 1997 kutakuinkin ennallaan. Koronan ja Venäjän sodan seurauksena se kääntyi lievään nousuun vuonna 2020.

Maatalouden hoitamaton lainakanta alkoi kasvaa rajusti vuonna 2015. Nousu alkoi 50 miljoonasta eurosta päätyen vuoden 2024 reiluun 300 miljoonaan euroon.

Maatalouden kokonaislainakanta on pysynyt samaan aikaan varsin vakaana, mutta ongelmat ovat lisääntyneet.

Mikä tätä kaikkea suurelta osin selittää? Vuonna 2015 alkanut ja edelleen jatkuva halpuuttaminen, jolla kauppa on kilpailuttanut ketjun alkupään henkitoreisiin.

Suomalaisen maatalouden ja ruoan laatu, huoltovarmuus ja ruokaturva on hylätty halpaa hintaa huudattamalla.

Ja tämä huuto on saatu markkinamiesten kautta läpi – hinta on noussut suurimmaksi kuluttajien ostopäätöstä selittäväksi tekijäksi. Samalla elintarviketurvallisuus, vastuullisuus ja ympäristö ovat vajonneet häntäpäähän.

Käytännössä kuluttajat käyttävät rahaa ruokaan yhtä paljon kuin ennenkin, jopa enemmän, kauppa tekee kovaa tulosta ja alkutuotanto kärsii heikosta kannattavuudesta.

Kauppa on voittaja, kuluttajat, tuottajat, teollisuus, ympäristö ja vaihtotase ovat häviäjiä.

Nyt kauppa ja sen edunajaja Päivittäistavarakauppayhdistys pelottelevat ruoan hinnan nousulla, mikäli hallituksen esitys edes hieman reilummasta elintarvikeketjusta menee läpi.

Pelottelu on vailla pohjaa. Ainoa, joka ruoan hintaa voi nostaa, on kauppa, joka haluaa tehdä ruoalla rahaa entiseen malliin.

Vesa Kallio

Tuomas Kettunen

keskustan kansanedustajia