Jatkaja odottaa alan hyviä uutisia
Honkajokelainen Antti Pukara on harvinainen yrittäjä, sillä hän jaksaa edelleen uskoa sikatalouteen.Sikaloiden taloustilanne on niin tiukka, ettei alalla juuri uskalleta rakentaa uutta. Lopulta MT:n haaviin löytyi nuori yrittäjä Antti Pukara, joka uskaltaa edes suunnitella lihasikalainvestointia.
”Uskoa tulevaisuuteen on, mutta missään haavemaailmassa täällä ei eletä. Kaikki pitää itselleen laskea ja perustella. Töitä löytyy tekevälle muualtakin, ei tätä harrastuksena aleta tehdä.”
Pukaran tilalla Pohjois-Satakunnan Honkajoella tehtiin sukupolvenvaihdos runsas vuosi sitten. Nuoren isännän agrologi-opintoja on vielä puolitoista vuotta jäljellä. Vanhemmat auttavat tilanpidossa, kun poika suuntaa kolmena päivänä viikossa 90 kilometrin päähän opiskelupaikkakunnalle Ilmajoelle.
Tilalla kasvaa tällä hetkellä vajaa tuhat lihasikaa. Mahdollista investointia suunnitellaan tarkoilla ehdoilla ja sellaisessa mitassa, etteivät riskit kasva liian suuriksi.
”Niin pitää elää, ettei tarvitse tuvan puolesta pelätä tai yöuniaan menettää. Laajentamisen pitää perustua kannattavuuteen.”
Vanha isäntä Kalevi Pukara on harmistunut siitä, että huonot uutiset seuraavat tosiaan sikataloudessa.
”On vielä aika paljon nuoria viljelijöitä, joilla on kiinnostusta sikatalouteen. Kaupan pitää ymmärtää, ettei lihantuottajia enää muutaman vuoden kuluttua ole, elleivät puheet halpuuttamisesta lopu. Jos kuluttajat haluavat kotimaista lihaa, ei se itsekseen tule.”
Antti Pukaraa ei pelota, että maatilalla pitää tehdä paljon töitä. Hän haluaa kuitenkin selkeät ja reilut pelisäännöt yrittämiseen.
”Afrikkalaisen sikaruton aiheuttamat riskit pitää saada hallintaan, kun vakuutusyhtiötkään eivät maksa mitään sikaruttovahingoista. Pitää saada jokin selkeä kaava siihen, miten valtio saadaan tähän mukaan.”
Toinen iso asia, johon Pukara toivoo parannuksia ennen investointipäätöstään, on viranomaisten valvonta. ”Ensimmäisen tarkastuksen pitäisi olla neuvonnallinen. Ei niin, että heti seuraa sanktioita.”
Kalevi Pukaran mielestä on kohtuutonta, että pieni ja tuotannon kannalta mitätön puute voi johtaa isoihin taloudellisiin sanktioihin. Hän toivoo kohtuutta täydentävien ehtojen tarkastuksiin ja sanktioita oikeudenmukaisiksi.
”Kokotilavalvonnassa eräiltä tiloilta pyydettiin lisäpapereita muutama päivä ennen joulua, jopa viiden vuoden ajalta. Palautusaika oli tammikuun puoliväliin. Eikö pyyntöjä olisi voinut jättää joulun jälkeen ja antaa edes joulurauhaa?”
Tänä vuonna on keskusteltu paljon sikojen saparoista. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa siat voivat niin hyvin, että niiltä ei typistetä saparoita pois.
”Toivon, että eläinlait olisivat yhteneväisiä koko EU:ssa. Esimerkiksi saparo pitäisi koko unionin alueella saada pakolliseksi”, Antti Pukara miettii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

