Mansikkapelloille riittää tulijoita

Kuva: Kimmo Haimi

Suomen mansikat ja muut puutarhamarjat poimitaan edelleen suurelta osin ulkomaalaisvoimin.

”Suurin osa tulee edelleen Venäjältä ja Ukrainasta. EU:n alueelta väkeä saapuu lähinnä Itä-Euroopan maista, kertoo Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja, puutarhaneuvos Hannu Salo .

Useimmat venäläiset ovat Suomessa alle kolmen kuukauden työviisumin turvin. Yli kolmen kuukauden oleskeluun tarvitaan työntekijän oleskelulupa.

Salon mukaan viisumihankaluuksia ei enää ole takavuosien tapaan.

Suomalaisia työntekijöitä on ulkomaalaisia vähemmän.

”Maaseudulla väki vähenee, ja muutakin kesätyötä on tarjolla. Nuoret haluaisivat töihin heti kesäloman alusta ja pitää sitten lomaa ennen koulujen alkamista. Mutta marjat kypsyvät myöhemmin, esimerkiksi vadelma vasta elokuussa”, Salo selvittää.

Puutarhamarjojen poimijat ovat työntekijöitä, joille on taattu minimipalkka. Sen sijaan metsämarjojen poimijat ovat pikemminkin yrittäjiä.

Mansikkapelloilla on 7,91 euron minimituntipalkka. Urakkatyössä maksetaan vähintään 95 senttiä kilolta.

Mansikan satokausi on viikon verran myöhässä viime vuosiin verrattuna. Toisaalta kolmena edellisvuonna sato kypsyi etuajassa pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna.

Kylmien säiden vuoksi kypsyminen alkaa toden teolla vasta juhannuksen jälkeen etelässä. Keski-Suomessa ja Savossa satokauden käynnistyminen jää heinäkuulle. Esimerkiksi Suonenjoen seudulla runsainta satoa odotetaan kuun puolivälin jälkeen.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton mukaan satomäärä lienee 12–13 miljoonaa kiloa eli suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna. Edellytykset sadon onnistumiselle ovat kohtuullisen hyvät, mutta sää ratkaisee.

Ensimmäisenä kypsyy Honeoye- lajike ja sitten Polka. Nämä lajikkeet kattavat 80 prosenttia Suomen mansikkasadosta.