Maatalouden keskittäminen Etelä-Suomeen on Agronomiliitosta täysin teoreettinen ajatus – ”Kyllä tässä vähän 1990-luvun alun fiilikset tulee”
Professori esittää maataloustuotannon keskittämistä etelään Akava Worksin tilaamassa raportissa. Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan raportin ajatukset eivät ole Akavan kantoja.
Jos pohjoinen tuki laskettaisiin kolminkertaiseksi Etelä-Suomen kansalliseen tukeen verrattuna, voitaisiin pohjoisen tukea asteittain leikata, jolloin sopeutumisajan jälkeen säästöä kertyisi nykyrahassa mitattuna noin 900 miljoonaa euroa vuodessa, tuoreessa raportissa lasketaan. Kuva on Espoosta. Kuva: Jarkko SirkiäMaataloustuotannon keskittäminen nykyistä suuremmassa määrin ilmasto-olosuhteiltaan suotuisampaan Etelä-Suomeen voisi tuoreen raportin mukaan nostaa maataloussektorin kannattavuutta ja asteittain vähentää pohjoiseen tukeen käytettyä tukisummaa noin 900 miljoonaa euroa vuodessa.
Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan yhteydessä toimivan tutkimusyksikön Akava Worksin teettämä raportti julkaistiin tiistaina.
Raportin laatija Timo Kuosmanen on taloustieteen professori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
”Ennakoisin jo tässä vaiheessa, että maataloustukikeskustelu on varmaan sen tyyppinen, jossa emme mitenkään vahvasti ole mukana.”
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan raportin ajatukset eivät ole Akavan kantoja.
”Tämä on meidän teettämämme selvitys ja meidän kannat yritystukijärjestelmään lyödään lukkoon tammikuun lopussa, jolloin eduskuntavaalitavoitekokonaisuus valmistuu.”
Löfgren huomauttaa, että varsin pieni osa raportista käsittelee maataloutta.
”Ennakoisin jo tässä vaiheessa, että maataloustukikeskustelu on varmaan sen tyyppinen, jossa emme mitenkään vahvasti ole mukana, vaikka toki sitä voidaan miettiä osana yritystukikokonaisuutta. Me katsomme sitä t&k:n ja osaamisen ja korkeakoulutuksen näkökulmasta. Luulen, että meillä ei siihen vahvaa kantaa ole edes tulossa.”
Maataloustuet liittyvät koko eurooppalaiseen ruokajärjestelmään, jolla on monia tavoitteita, Kaunisto muistuttaa.
Agronomiliiton toiminnanjohtaja Timo Kaunisto ei ole ehtinyt tutustua raporttiin mutta hänkin korostaa, että kyse ei ole Akavan kannoista.
Agronomiliitto on Akavan jäsenjärjestö.
”Tämä on yhden taloustieteen professorin laskelma ja henkilökohtainen kanta, joka ei lähde maatalouspoliittisesta realismista eikä moninaisista tavoitteista, joita maataloudelle ja maatalouspolitiikalle asetetaan”, sanoo Kaunisto raportista.
Maataloustuet liittyvät koko eurooppalaiseen ruokajärjestelmään, Kaunisto muistuttaa. ”Taloustieteellinen tarkastelu, puhdasoppinen kustannus-hyötyanalyysi on vaikeaa, jos tarkastellaan yhtä kohtaa, kun kyse on aika isosta moninaisuudesta kysymyksiä.”
”Sukupolvi on vaihtunut. Enää ei muisteta, minkä takia järjestelmä on rakennettu.”
”Kyllä tässä vähän 1990-luvun alun fiilikset tulee. Olin MTK:n tiedotuspäällikkönä, silloin näitä tuli joka toinen päivä. Jokainen itseään kunnioittava taho halusi puuttua maataloustukiin. Näyttää vähän ilmapiiri sakenevan siltä osalta.”
”Sukupolvi on vaihtunut. Enää ei muisteta, minkä takia järjestelmä on rakennettu.”
1990-luvun maataloustukikeskustelu rauhoittui, kun Suomi liittyi EU:hun 1995 ja kävi ilmi, että samanlaisia tukia on muillakin mailla.
Maatalouden keskittäminen Etelä-Suomeen on Kaunistosta täysin teoreettinen ajatus.
Maatalouden keskittäminen Etelä-Suomeen on Kaunistosta täysin teoreettinen ajatus.
”Tässä unohdetaan koko se struktuuri, mikä ruokajärjestelmässä on ja miten se on rakentunut kymmenien vuosien aikana.”
”Taloustieteilijöiden kannattaisi joskus pohtia myöskin suomalaisten alueellisen keskittymisen taloudellisia vaikutuksia. Onko järkevää, että Suomessa toiminnot ja ihmiset keskitetään pääkaupunkiseudulle? Ajatusrakenne on kohtuullisen yksipuolinen ja yksiniittinen näissä asioissa.”
Loimun 17 000 jäsenestä ja Agronomiliiton 5 700 jäsenestä muodostuu lähes 23 000 jäsenen liitto.
Kuosmasella teetetty raportti on osa Akavan eduskuntavaalitavoitteiden valmistelua.
Agronomiliitto vaikuttaa niihin, Kaunisto vakuuttaa. Hän ei usko, että raportin maataloustukiajatukset tulevat olemaan Akavan eduskuntavaalitavoite.
Tammikuun alusta alkaen akateemisia ruokajärjestelmän ihmisiä edustaa Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, johon Agronomiliitto yhdistyy.
Loimun 17 000 jäsenestä ja Agronomiliiton 5 700 jäsenestä muodostuu lähes 23 000 jäsenen liitto, ja Loimu on edelleen Akavan yhdeksänneksi suurin jäsenjärjestö.
Kauniston mukaan Akavassa suhtaudutaan positiivisesti esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön ruokastrategiaan, sen vientiponnisteluihin ja ruokamaailman kasvunäkymiin.
”Kyllä tässä nähdään paljon positiivista ja nähdään myös panostukset tutkimus- ja kehittämispuolelle tarpeellisina ja hyvinä. Tiedostetaan se, että tässä on jääty myöskin tutkimusmaailmassa jälkeen.”
Maataloustukien yhteiskunnallinen tuottoaste on Kuosmasen raportin mukaan selvästi negatiivinen: maatalouden bruttoarvonlisäys oli viime vuonna noin 1,8 miljardia euroa, maataloustuen kokonaismäärä taas 1,9 miljardia euroa.
”Kansallinen maataloustuki on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle yritystukia koskevassa keskustelussa”, raportissa mainitaan.
Raportin mukaan kansallisesta maataloustuesta 91 prosenttia eli noin miljardi euroa käytettiin pohjoiseen tukeen Lappeenranta–Tampere–Pori-linjan pohjoispuolella.
”Onko tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa varaa ylläpitää tehotonta tuotantorakennetta?”, Kuosmanen kysyy.
”Halusin tuoda myöskin jotakin konkreettista, enkä vain sanoa, että maataloustukia pitäisi leikata.”
Tuotannon keskittäminen etelään vähentäisi kuljetuskustannuksia ja raportin mukaan todennäköisesti myös lisäisi huoltovarmuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.
Ajatus tuotannon keskittämisestä etelään on Kuosmasesta tarkoitettu lähinnä keskustelun avaukseksi.
”Halusin tuoda myöskin jotakin konkreettista, enkä vain sanoa, että maataloustukia pitäisi leikata.”
”Siitä voi olla ihan hyvin eri mieltäkin, mutta koen sen tärkeäksi kuitenkin tässä raportissa tuoda esille.”
”Kaikkea ei voi huoltovarmuusnimikkeen alle automaattisesti laittaa.”
Kansallista maataloustukea perustellaan monesti huoltovarmuuden turvaamisella.
Kuosmasen mukaan omavaraisuus- tai huoltovarmuusargumenttia pitäisi pystyä tarkastelemaan kriittisemmin. ”Kaikkea ei voi huoltovarmuusnimikkeen alle automaattisesti laittaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
