Nurmet kaipaavat edelleen sateita – valtaosalla tavoitteena kolmas säilörehusato

Sateita kaivattaisiin vauhdittamaan nurmien kasvua. Kuva: Pasi Leino

Elokuun sadekuurot ovat olleet hyvin paikallisia ja niitä on saatu alueesta riippuen vain 2–4 päivänä. Poikkeuksena on vain Pohjois-Pohjanmaa, jonne on osunut sateita muuta maata useammin.

Eteläisimmässä Suomessa sademäärät ovat olleet lähes keskimääräiset, mutta muualla sademäärä on jäänyt elokuussa keskimääräisestä puoleen tai jopa alle.

Sateita kaivattaisiin vauhdittamaan nurmien kasvua, jotta sisäruokintakaudelle tarkoitetun säilörehua ei tarvitsisi alkaa syöttää eläimille ennenaikaisesti. Myös säilörehuvarastot vaativat edelleen täydennystä.

Säilörehunurmien, laidunten, odelmien ja viherlannoitusnurmien kasvu on kuivuuden vuoksi jatkunut heikkona etenkin maan eteläosissa. Nurmet kaipaavatkin sateita, jotta kolmas säilörehusato pystyttäisiin korjaamaan.

Kolmatta sadonkorjuuta suunnittelee valtaosa tiloista ainakin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä osassa Pohjois-Savoa ja muuallakin maassa Lappia lukuun ottamatta puolet tiloista.

Säilörehusato on jäämässä huonoimmaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa säilörehua saadaan korjattua puolet tai kolmannes keskimääräisestä. Muualla Etelä-Suomessa säilörehun kokonaissadon arvioidaan jäävän noin puoleen keskimääräisestä.

Parhaimmin nurmet ovat kasvaneet Pohjois-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa päästään jopa lähelle keskimääräistä.

Säilörehun laadun arvioidaan jäävän tavanomaista heikommaksi Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Pohjois-Savossa osalla tiloista säilörehun laatu arvioidaan tavanomaista paremmaksi.

Kaikkein kuivimmilla alueilla Etelä-Suomessa säilörehun arvioidaan riittävän huonosti sisäruokintakaudella. Muualla säilörehun arvioidaan riittävän vain täpärästi.

Kaikki keinot karkearehutarpeen tyydyttämiseksi on otettu tiloilla käyttöön. Pieneksi jäävän säilörehusadon täydentämiseksi huonokasvuisia viljakasvustoja on tehty monin paikoin kokoviljasäilörehuksi ja olkia on korjattu sekä omilta että lähitilojen pelloilta kuidun saannin takaamiseksi.

Kotieläintilat ovat kartoittaneet aktiivisesti myös muiden sivutuotteiden saantia.

Säilörehupulan vuoksi väkirehun osuuden rehustuksessa ennakoidaan kasvavan.

Karkearehun niukkuus kotieläintiloilla on lisännyt tilojen välistä rehukauppaa. Nämä kaikki toimenpiteet lisäävät luonnollisesti kotieläintilojen tuotantokustannuksia.