”Suomessa on paljon mahdollisuuksia kierrätyslannoitteiden valmistamiseen ja käyttöön”, Max Schulman sanoo. Kuva: Sari Gustafsson
Kierrätyslannoite on mineraalilannoitetta edullisempaa ‒ orgaanisten lannoitteiden käyttöä tulisi tehostaa
Lannoitusmallikin voi olla hybridi. Gasumin tuotepäällikkö Juhani Viljakainen ehdottaa, että mineraalilannoitteilla voisi kattaa noin 30—40 prosenttia kasvin lannoitustarpeesta ja loput orgaanisella lannoitteella tai karjalannalla.Lohja
Urakoitsija Antti Malmi levitti 10.6. kierrätyslannoitetta Lohjalla Max Schulmanin pellolle. Kuva: Sari Gustafsson12 metriä leveä veitsimultain painuu maahan, ja biokaasun tuotannon sivutuotteena syntynyt kierrätyslannoite siirtyy tulevan sadon evääksi.
Urakoitsija Antti Malmi kertoo, että lannoitteen annostelu tapahtuu lietevaunun tietokoneen säätöjen mukaan. Max Schulmanin 18 hehtaarin peltolohkolle levitetään Gasum Perus -lannoitetta 324 kuutiota. Se tarkoittaa 18 kuutiota hehtaaria kohti.
Viime vuonna Schulman kokeili ensimmäistä kertaa pelloillaan isompia määriä Gasumin Lohjan biokaasulaitoksella valmistettua kierrätyslannoitetta.
”Lannoite on toiminut hyvin. Sillä on hyvä maavaikutteisuus ja sen ravinteet levittyvät tasaisesti.”
Lannoite on valmistettu elintarviketeollisuuden, kauppojen ja suurkeittiöiden biojätteestä.
Schulmanin yksi kriteeri lietteelle oli, että siinä ei ole yhdyskuntajätettä mukana.
”Viljelijänä haluan varmistua siitä, että käytettävä liete on puhdasta ja ettei maaperään vuosien varrella muodostu mitään jäämiä.”
Schulmanin pelko oli, että kierrätyslannoite on liiankin ravinteikasta, jolloin rikkaruohot nousisivat herkästi maan pintaan. Pelko ei toteutunut.
Myöskään satotasossa ei ollut eroja.
Vilja myös tuleentui todella paljon tasaisemmin kuin mineraalilannoitettu vilja.
”Valkuaispitoisuus oli 0,2 prosenttia matalampi. Valkuaista oli kuitenkin yli 12 prosenttia, joten pieni lasku sen pitoisuudessa ei haitannut.”
Viime vuonna sato lannoitettiin täysin kierrätyslannoitteella. Syksyllä peltoja ei lannoitettu ollenkaan testimielessä.
Schulmanin mukaan maasta löytyi yllättävän hyvin typpeä. Hän oli positiivisesti yllättynyt, miten pitkävaikutteinen kierrätyslannoite oli verrattuna mineraalilannoitteisiin.
”Olisi todella hienoa, jos lähitulevaisuudessa vedenpuhdistamoista saisi otettua puhtaan typen talteen lannoitteen raaka-aineeksi”, Schulman toteaa.
Gasumin tuotepäällikkö Antti Tuominen kertoo, että Gasum Perus -lannoitteessa liukoisen typen määrä on 3‒4 kiloa kuutiota kohti.
Lannoitteen toimivuuden sijaan suuremmat haasteet ovat siinä, että sitä levitetään oikeaan aikaan ja oikea määrä. Myös etäisyyden laitokselta lohkoille on oltava kohtuullinen.
Katseet kääntyvät nyt siihen, paljonko seuraavalle satokaudelle käytettävät lannoitteet maksavat.
Gasumin tuotepäällikkö Juhani Viljakainen kertoo, että orgaanisen lannoitteen hinnoittelu on hieman vielä alkutekijöissään, joten tarkkaa hintaa sille ei pysty sanomaan.
”Pyrimme siihen, että myyntihinta määrittyy sen perusteella, paljonko ravinteita ja etenkin typpeä lannoite sisältää.”
Viljakainen arvioi, että mineraalilannoitteiden hinnat eivät ensi satokaudelle oleellisesti laske.
Kierrätyslannoite on kuitenkin edullisempaa kuin mineraalilannoitteet. Toki levityskustannukset täytyy huomioida, samoin viljelyn mahdolliset rajoitteet.
Juhani Viljakainen (vasemmalla) ja Antti Tuominen (oikealla) keskustelevat Gasumin valmistamista lannoitteista. Kuva: Sari GustafssonSekä Viljakainen että Schulman ovat sitä mieltä, että orgaanisten lannoitteiden käyttöä tulisi tehostaa.
”Ei ole kuitenkaan mahdollista, että kaikki viljelijät siirtyisivät heti käyttämään kierrätyslannoitteita, koska tuotantoa ei Suomessa ole tarpeeksi siihen.”
”Toivon, että Gasum pysyisi valtion omistuksessa, eikä tehtäisi kuten Kemiran kohdalla aikoinaan”, Schulman sanoo.
Suomen peltojen kokonaispinta-ala on noin 2,2 miljoonaa hehtaaria, josta Viljakainen arvelee tehokkaassa viljelyssä olevan noin 1,8 miljoonaa hehtaaria.
”Mikäli kierrätyslannoitteita käytettäisiin tehokkaasti, saataisiin jopa 10 prosenttia lannoitetarpeesta katettua”, Viljakainen sanoo.
”Tarkoitan niin biokaasulaitosten kuin karjalannan toimijoiden sekä muiden toimijoiden huomioitua osuutta.”
Mikäli tilalla käytetään kierrätyslannoitteita, lannoitusmalli voisi olla sellainen, että mineraalilannoitteilla hoidetaan noin 30‒40 prosenttia kasvin lannoitustarpeesta ja loput orgaanisella lannoitteella tai karjalannalla.
Lue myös:
Mädätysjäännös kuulostaa pahalta, mutta tekee hyvää pellolle
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
