Taloustieteilijä Tuomas Malinen vetoaa viljelijöihin: "Ottakaa nyt viljelyyn kaikki mahdollinen peltoala" - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Taloustieteilijä Tuomas Malinen vetoaa viljelijöihin: "Ottakaa nyt viljelyyn kaikki mahdollinen peltoala"

"Olemme pitkään kohdelleet teitä maanviljelijöitä huonosti, mutta arvostuksenne on palaamassa nopeasti", Malinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissa.
Markku Vuorikari
Tuomas Malinen vetoaa viljelijöitä ottamaan kaiken kesantoalan käyttöön tälle kasvukaudelle.

Taloustieteilijä Tuomas Malinen vetoaa Uuden Suomen blogissa nostamaan maataloustuotantoa jo tälle kasvukaudelle.

"Pyydänkin Suomen viljelijöitä ottamaan viljelyyn kaiken mahdollisen peltopinta-alan lähestyvänä kylvökautena sekä palkkaamaan tulevana korjuukautena niin paljon kotimaista työvoimaa kuin mahdollista."

Hän muistuttaa, että reilusti yli 10 prosenttia peltoalasta on kesantona tai luonnonhoitopeltona. Malisen mukaan niiden käyttöönotto nostaisi omaisuusastetta merkittävästi ja mahdollistaisi naapuriavun esimerkiksi ruuan omavaraisuuden suhteen kärsivälle Ruotsille.

Tuomas Malinen on suhdanne-ennusteisiin ja riskianalyyseihin erikoistuneen GnS Economics -yrityksen toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti.

"Ymmärrän, että moni teistä pelkää ylituotantoa ja hintojen romahdusta. Se on toki aina mahdollista, mutta pidän elintarvikepulan todennäköisyyttä suurempana. Sen vaikutukset yhteiskunnallamme, sekä myös Ruotsille, olisivat tuhoisia", hän jatkaa.

Hän huomioi, että moni marjatila on elänyt ulkomaisen kausityövoiman varassa, kun työntekijöitä ei ole kotimaasta löytynyt. Nyt hetkellistä apua ja pidempiaikaistakin työtä voi tulla tiloille tarjolle, mihin koronakriisin lomauttamat ja työttömäksi jäävät voivat tarttua.

Malinen myös pyytää viljelijöiltä anteeksi yhteiskunnan hölmöä suhtautumista huoltovarmuuteen ja sen yhteen peruspilariin, ruuantuotantoon.

"Olemme pitkään kohdelleet teitä maanviljelijöitä huonosti, mutta arvostuksenne on palaamassa nopeasti. Henkilökohtaisesti toivon, että annatte hölmöilymme anteeksi, ja autatte meitä sekä lähialueitamme elintärkeällä panoksellanne kriisin yli."

Pandemian aiheuttamasta taloustaantumasta ei Malisen mukaan nousta sulkemalla rajat pysyvästi ja huutamalla valtiota apuun. "Ainoastaan ihmisten ja kansojen välinen yhteistyö, solidaarisuus ja avunanto voi sen tehdä. Se on ainoa keino, koska valtioiden ja ylikansallisten instituutioiden kyky auttaa on äärimmäisen rajoittunut."

Hän on tässä suhteessa samalla linjalla EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa, joka vetoaa suomalaisiin Euroopan jälleenrakentamiseksi MT:n kolumnissaan.

Koko Tuomas Malisen blogikirjoitus

Lue myös:

Uutistausta: Katastrofi uhkaa huoltovarmuutta – nyt nähdään, onko suomalaisista marjanpoimijoiksi

Kausityövoima on suurin huoli maataloudessa koronaepidemian aikana

Varsinais-Suomen ely kääri hihat ja kartoittaa maatalouden työntekijätarvetta – Johtaja: "Ilman maahanmuuttajia Suomessa ei olisi toimivaa maataloutta nyt ja varsinkaan 15 vuoden kuluttua"

Lue lisää

Hallituksessa epävarmuutta EU:n elpymisrahaston merkityksestä – keskusta ei ollut vielä valmis hyväksymään yhteistä kantaa

Seuraako Suomi tiukinta nelikkoa ja vaatii EU:n elpymispakettiin muutoksia – hallitus linjaa kantansa

Hetemäki julkisti ohjeet hallitukselle: Alueiden palvelut pitää turvata kriisien sietokyvyn parantamiseksi – katso koronainfo

Espanja aikoo pidentää poikkeustilaa jälleen kerran – kyseessä jo kuudes pidennys koronakriisin aikana