Viljelijät vastaavat Tuomas Malisen vetoomukseen viljelysalan nostosta: "Nämä toiveet voi esittää Suomen hallitukselle, Ruokavirastolle ja EU:lle" - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Viljelijät vastaavat Tuomas Malisen vetoomukseen viljelysalan nostosta: "Nämä toiveet voi esittää Suomen hallitukselle, Ruokavirastolle ja EU:lle"

Ylituotanto ei ole keino tilanteessa, jossa kannattavuus on valmiiksi kehno. Kommentoijien mukaan paras keino osoittaa viljelijöille arvostusta on saada tuottajahinnat nousuun.
Kari Salonen
"Viljan hinta ainakin laskee kuin lehmän häntä. Vuosi sitten se oli lähes 100 euroa tonnilta parempi", vastattiin Tuomas Malisen arvioon, että viljelijöiden arvostus on koronakriisin myötä nousussa.

Taloustutkija Tuomas Malinen vetosi viljelijöitä ottamaan kaiken peltoalan viljelyyn huoltovarmuuden ja työllisyyden kohentamiseksi. "Olemme pitkään kohdelleet teitä maanviljelijöitä huonosti, mutta arvostuksenne on palaamassa nopeasti", hän kirjoitti.

"Nämä toiveet voi esittää Suomen valtion Ruokavirastoon, Suomen hallitukselle ja EU:n maatalousvirkamiehille", toteaa kauhavalainen Jouko Lauttamus.

"Taloustieteilijänä Teidän pitäisi tietää, että maanviljelys, mistä saa sitä ruokaa, on pitkäjänteistä puuhastelua. Ei kannata investoida maatalouteen, koska ei ole mitään varmaa tietoa tulevaisuudesta."

Lauttamus vastasi Maliselle sähköpostilla ja laittoi viestinsä myös MT:n tietoon. Hän kertoi, että itsensä tavoin moni pitää huoltovarmuutta yllä ja hoitaa ympäristöä "Ruokaviraston, maatalouskaupan ja pankin renkinä" sivutoimisesti ja vaihtelevalla menestyksellä.

Verkkokeskustelussa Maliselle luettiin arjen lukuja maatalouden kannattavuudesta. Tuotannon lisääminen tietäisi ylituotantoa, mikä ei kannattavuutta kohentaisi.

"Maajussin morsiamena ja just lehmien lähdettyä voin sanoa, että ei todellakaan oteta viljelyyn yhtään peltotilkkua. Maanviljelijöiden arvostamisen on ensin noustava ja tuottajahintojen samalla, ennen kuin kannattaa ruokaa tuottaa enemmän", painottaa Ulla Kauppi.

"Viljasta on ylituotantoa samoin kuin lihasta. Alkutuottajien kolmen euron tuntipalkka ei nouse muutoin kuin ruuan niukkuuden kautta. Lisäämällä nyt tuotantoa tuhotaan vähäinenkin mahdollisuus saattaa ruuan tuottajille heille kuuluva arvostus", Marko Rantala kirjoittaa.

"Viljan hinta ainakin laskee kuin lehmän häntä. Vuosi sitten lähes 100 euroa tonnilta parempi. Että se siitä kriisistä", huomautti Maliselle Antti Kröger.

Sami Pietilä jatkoi toteamalla, että hinnat eivät kata kuluja. "Osa kalustosta on 1960-luvulta, tarvitsisi rahaa korjauksiin. Käy pian niin, jos saadaan kylvettyä, ei saada pian satoa pois."

Mari Karosen mukaan pellot voisi toki viljellä 100-prosenttisesti, mutta ympäristötuen ehdot pakottavat toimimaan toisin.

Hannu Hämäläinen muistutti, että myös viljelijä voi sairastua. Ilkka Pilpola lisäsi, että tartuntavaaraa lisää se, että moni viljelijä joutuu tekemään töitä tilan ulkopuolella.

Tukea Malinen sai ajatuksilleen ainoastaan Göran Eklöfiltä: "Myös kaikki suojavöhykkeet tuotantoon ja lisää lannoitetta pelloille, jotta sato kasvaa. Tuloja tulee aoinastaan tuottamalla tavaraa, ei tukemalla peltoa, joka ei ole tuotannossa."

Alpo Silpola ei nähnyt Malisen kirjoituksessa mitään uutta.

"Ellei anteeksipyyntöä voida pitää sellaisena. Kyllä maaseudun väestö on nähnyt jo vuosia, että suunta mihin yhteiskunta on menossa, ei ole kestävä. Kerskakulutuksen ja tuontituotteiden suosiminen. Ei siinä paljon anteeksipyynnöt auta, nyt vaaditaan näyttöjä kaikilla sektoreilla."

Useampi arvioi, että anteeksipyynnöt eivät kauan kestä, kun kriisitä on palattu normaaliin.

"Vuonna 2021 kukaan ei enää mielistele maanviljelijää. Ollaan palattu arkeen ja maanviljelijän kyykyttämiseen. Silloin on jälleen maaseutu paha ja siellä vielä asuvia rangaistava veroilla. Jatkan edelleen peltojen metsitystä. Paras vaihtoehto", kommentoi Jarkko Karjalainen.

Taloustieteilijä Tuomas Malinen vetoaa viljelijöihin: "Ottakaa nyt viljelyyn kaikki mahdollinen peltoala"

Lue lisää

Hallituksessa epävarmuutta EU:n elpymisrahaston merkityksestä – keskusta ei ollut vielä valmis hyväksymään yhteistä kantaa

Seuraako Suomi tiukinta nelikkoa ja vaatii EU:n elpymispakettiin muutoksia – hallitus linjaa kantansa

Hetemäki julkisti ohjeet hallitukselle: Alueiden palvelut pitää turvata kriisien sietokyvyn parantamiseksi – katso koronainfo

Espanja aikoo pidentää poikkeustilaa jälleen kerran – kyseessä jo kuudes pidennys koronakriisin aikana