Hanhituhot vähintään tuplaantumassa Keski-Karjalassa – vahinkoja ilmoitettu jo 3 000 hehtaarin alalta

Ministerit Krista Mikkonen (vihr.) ja Jari Leppä (kesk.) tutustuivat tiistaina valkoposkihanhien aiheuttamiin tuhoihin Kiteellä ja tapasivat paikallisia viljelijöitä. Oikealla Teija Lehtonen ja Mika Timonen. Kuva: Lari Lievonen

Valkoposkihanhien maanviljelylle aiheuttamat vahingot laajentuivat tänä keväänä jälleen aivan uusin mittasuhteisiin. Tämän hetkisen tilanteen mukaan vahingot kasvavat todennäköisesti vähintään kaksinkertaisiksi aiempiin vuosiin nähden.

Tähän mennessä vahingoista on ilmoittanut Keski-Karjalan alueella 133 tilaa, yhteensä noin 3 000 hehtaarin alalta, kertoo maaseutupäällikkö Katja Turtiainen.

Vahinkoalue on myös laajentunut. Keski-Karjalan lisäksi vahinkoja on raportoitu Etelä- ja Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Varsinais-Suomesta.

Turtiainen uskoo, että määrä kasvaa vielä. "Kaikki eivät ole vielä ilmoittaneet, nytkin puheluja on tullut koko ajan lisää", Turtiainen kertoi tiistaina maa- ja metsätalousministerin ja ympäristöministerin vierailun yhteydessä Kiteellä.

Viime vuonna vahinkoilmoituksia tehtiin Keski-Karjalassa koko vuoden ajalta 1 700 hehtaarilta. Määrässä ovat mukana myös syksyn vahingot.

3 000 hehtaaria on 15 prosenttia Keski-Karjalan, eli Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien, koko viljelyalasta. Tohmajärvellä hanhet ovat syöneet puolet koko nurmialasta.

"Ensi vuonna vahinkoala voi olla 20 prosenttia tai enemmän", ennakoi kiteeläinen luomumaidontuottaja Pekka Partanen.

"Ennen tämä on ollut suhteellisen pienen porukan ongelma, nyt koko Itä-Suomen ongelma", Partanen jatkaa.

Turtiainen uskoo, että hanhivahingot kiihdyttävät tilojen lopettamistahtia. "Voi olla, että tilojen määrä vähenee kymmenen prosenttia vuodessa, kun hanhipopulaatio kasvaa saman verran vuodessa", Turtiainen arvioi. "Viljelijöille jää korvauksista huolimatta se ongelma, että mistä rehut, vaikka korvaukset maksettaisiin nopeamminkin."

Lintuharrastaja Tuomo Eronen kertoo hanhimäärän kasvaneen alueella jo 15 vuoden ajan. Hän kehottaa viljelijöitä varautumaan siihen, että hanhien määrää ei lähivuosina vähene. Erosen mielestä Suomen pitäisi rohkeasti ajaa muutosta EU:n lintudirektiiviin.

Yhdeksi helpotukseksi viljelijöiden ongelmaan tarjotaan hanhipeltojen perustamista.

Paikalliset viljelijät uskovat, että halukkaita hanhipeltojen perustajia löytyisi, jos siitä maksettaisiin riittävä korvaus. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla varsinaisia viljelyksiä voidaan suojella metsästämällä, ja ohjata näin hanhia niille tarkoitetuille pelloille.

"Nyt keinovalikoima ei riitä lintujen ohjaamiseen. Koko Keski-Karjala ei voi olla hanhipeltoa", kiteeläinen maidontuottaja Mika Timonen toteaa.

Hän muistuttaa, että viljelijät ovat tottuneet painimaan luonnonolosuhteiden kanssa, ja uskomaan hankalina vuosina, että ensi vuosi on taas parempi. "Hanhien kanssa niin ei ole. Tuntuu, että juostaan kilpaa ja olemme häviämässä kisan."

Viljelijät sietäisivät kohtuulliset vahingot, mutta nykyinen tilanne ei ole mitenkään kohtuullinen.

"Voisin antaa hanhille viidenneksen nurmisadosta, jos on pakko, mutta en kahta kolmasosaa niin kuin nyt", Partanen linjaa.

Lue myös: Ministeri Mikkonen on myötämielinen valkoposkihanhien ampumiselle, mutta metsästyksestä pitää päättää hänen mielestä EU:ssa

Lue lisää tietoja sitä mukaa, kun julkaistuvat.