Tutkijat onnistuivat morsingon kasvihuoneviljelyssä paljon avomaata paremmin: "Hehtaareissa määrä olisi valtava"
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa morsinkoa viljeltiin kasvihuoneessa 11,5 kuukautta. Satoa kerättiin noin kerran kuukaudessa eli 10 kertaa, kun avomaalta saadaan Suomen olosuhteissa enintään kolme satoa kasvukaudessa.
Jo aiemmin Luonnonvarakeskus on tutkinut morsingon viljelyä avomaalla, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa viljelykokeilu laajennettiin kasvihuoneeseen. Kuva: Päivi KarjalainenLuonnonvarakeskuksen tutkijat ovat saaneet rohkaisevia tuloksia morsingon kasvihuoneviljelystä. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tutkijat onnistuivat saamaan kasvihuoneviljelyssä paljon avomaaviljelyä paremman sadon.
Onnistunutta morsingon viljelyä varten ei ole tarvetta rakentaa uusia kasvihuoneita, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan sinistä indigoa tuottava morsinko sopii viljeltäväksi matalissa, nykyaikaiseen viljelyyn sopimattomissa kasvihuoneissa. Hyvän sadon ja kasvista saatavan värin näkökulmasta olennaisia asioita kasvihuoneviljelyssä ovat voimakas lannoitus sekä oikeanlainen valo talvikaudella.
Jo aiemmin Luonnonvarakeskus on tutkinut morsingon viljelyä avomaalla, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa viljelykokeilu laajennettiin kasvihuoneeseen.
"Maassamme on vanhoja, matalia kasvihuoneita, joita ei käytetä enää modernissa tuotannossa. Morsinko voisi olla uusi, tällaisiin tiloihin sopiva tuotantokasvi", Luken erikoistutkijat Liisa Särkkä ja Marjo Keskitalo kertovat tiedotteessa.
Vaikka kasvihuoneelta ei sinällään vaaditakaan morsingon onnistuneeseen viljelyyn paljoa, sen tuotanto edellyttää kuitenkin riittävää kasvihuonetekniikkaa ja valotuskalustoa. Toisaalta viljelijän on myös aktiivisesti seurattava kasvualustan ravinnetilaa, sillä satojakson aikana ravinteiden kulutus kasvaa nopeasti, ja liian vähäinen ravinteiden saanti voi vaikuttaa indigon määrään.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa morsinkoa viljeltiin kasvihuoneessa 11,5 kuukautta. Satoa kerättiin noin kerran kuukaudessa eli 10 kertaa, kun avomaalta saadaan Suomen olosuhteissa enintään kolme satoa kasvukaudessa.
"Kasvihuoneesta saatiin lehtisatoa koko viljelyn aikana yhteensä 52,5 kiloa neliömetriltä. Hehtaareissa tämä määrä olisi valtava", Liisa Särkkä sanoo tiedotteessa.
Indigoväriaine syntyy morsingon lehdissä sekundaarisessa aineenvaihdunnassa, johon voidaan vaikuttaa valon aallonpituuksilla. Morsingon talviviljely edellyttää tekovalojen käyttöä. Tutkimuksessa testattiin kasvihuoneessa yleisesti käytössä olevia suurpainenatriumlamppuja (HPS), energiatehokkaita LED-valaisimia ja näiden kahden yhdistelmää.
Talvella morsingosta saatiin korkeampia indigopitoisuuksia LED-valoja käyttämällä. Lehtisadon määrä oli kuitenkin suurempi HPS-valossa kuin LED-valossa, ja indigoa saatiin suhteellisesti enemmän suuresta lehtisadosta.
"HPS-LED-hybridivalotuksessa saatiin enemmän indigoa kuin HPS-lampuilla ja suurempi lehtisato kuin LED-valotuksessa. Yhdistelmä on myös energiatehokkaampi kuin pelkkä HPS. Tätä valotusstrategiaa voisin suositella", Särkkä kommentoi.
Tutkimuksessa selvitettiin myös lannoituksen vaikutusta morsingon lehtisadon määrään ja indigopitoisuuteen. Satomäärät olivat selvästi suuremmat ja indigopitoisuuksissa oli viitteitä korkeammasta määrästä voimakkaassa lannoituksessa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
