Maatalous

Tällä viikolla EU:ssa tehdään päätöksiä maatalouspolitiikasta seitsemälle vuodelle: Vaikein kysymys on, paljonko maataloustuesta suunnataan ilmasto- ja ympäristötoimiin

Jatkossa ympäristö- ja ilmastotoimiin halutaan käyttää merkittävä osa maataloustuista. Tietty prosenttiosuus tuista pitää jyvittää ympäristölle.
Markku Vuorikari
Uusi maataloustukijärjestelmä sisältää niin kutsutun pakollisen ympäristöehdollisuuden, jota tulee noudattaa tukien ehtona. Neuvotteluissa esillä ovat vaatimukset muun muassa talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle, turvemaiden sopivalle käytölle, suojakaistoille ja viljelykierrolle.

EU-neuvoston puheenjohtajamaa Saksa on valmistellut kompromissin EU:n maatalouspolitiikan (cap) uudistuksesta tämän viikon ministerikokoukseen.

Jäsenmaiden kannat ovat eronneet viime kuukausina erityisesti siinä, miten uusi ympäristötukijärjestelmä rakennetaan, ja minkä verran maataloustukia ohjattaisiin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.

Saksa varaisi ilmasto- ja ympäristötoimenpiteille tietyn vähimmäisprosentin suorista maataloustuista. Kompromississa 20 prosenttia suorista tuista käytettäisiin niin kutsuttuun ekojärjestelmään, joka olisi jäsenmaille pakollinen, mutta viljelijöille vapaaehtoinen.

Suomi on ollut huolissaan siitä, että jos ekojärjestelmän pakollinen prosenttiosuus kasvaisi liian korkeaksi, se voisi syödä rahoitusta muilta tärkeiltä tukimuodoilta. Suomelle tärkeitä ovat muun muassa tuotantoon sidotut tuet.

Monet jäsenmaat, kuten Suomi, tekevät ympäristötoimenpiteitä maaseututukien – niin kutsutun kakkospilarin – kautta. Suomessa onkin nähty, että maaseudun kehittämistuilla on saatu aikaan tehokkaita ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä, koska viljelijät sitoutuvat niihin useaksi vuodeksi kerrallaan.

Suomi on peräänkuuluttanut neuvotteluissa joustoa, jossa jokainen jäsenmaa saisi itse päättää, käytetäänkö ympäristötoimiin pääasiassa suoria tukia vai maaseudun kehittämistukia.

"Haasteellisin kokonaisuus neuvotteluissa on vihreä arkkitehtuuri. En kannata pakollisen rahoitusprosentin asettamista ekojärjestelmille. Se veisi jäsenmailta joustavuutta suunnitella toimia omien tarpeidensa pohjalta", maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) korosti ministeripuheenvuorossaan.

Suomen huolena on ollut, että Saksan mallissa ykkös- ja kakkospilareille rakennettaisiin kaksi päällekkäistä ympäristöjärjestelmää, vaikka niiden kautta tehtäisiin käytännössä samoja toimenpiteitä.

"Kakkospilarin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteillä tähdätään samoihin asioihin kuin ekojärjestelmillä. Kakkospilarin toimet ovat monivuotisia ja monin osin jopa parempia ja kunnianhimoisempia kuin ekojärjestelmän toimet", Leppä sanoi.

Uuden suorien tukien ekojärjestelmän piiriin voitaisiin laskea esimeriksi torjunta-aineiden käytön vähentäminen, luonnonmukainen tuotanto ja hiiliviljely.

Saksan ehdotuksessa tuotantoon sidottujen tukien taso pysyisi nykyisellään. Lisäksi maininta, jossa Suomi saisi poikkeuksen maksaa yleistä tasoa enemmän, säilyisi ennallaan. Nyt Suomessa reilu 19 prosenttia suorista tuista on sidottu tuotantoon.

Suomen kannattama maininta, jossa luonnonhaittakorvaus voitaisiin laskea mukaan komission ympäristö- ja ilmastotavoite­prosenttiin, on myös Saksan paperissa mukana.

Jäsenmaiden välillä on käyty keskusteluja pakollisista ekologisista aloista. Näille ei-tuottaville aloille Saksa ehdottaa viiden prosentin vähimmäisvaatimusta tilatasolla. Osuuteen voisi laskea mukaan kerääjäkasvialoja, joilla ei käytetä kasvinsuojeluaineita.

EU-maiden maatalousministerit neuvottelevat maatalouspolitiikan uudistuksesta Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina. Suomen neuvottelijoiden mukaan mahdollisuudet yhteisen näkemyksen löytämiseen ovat hyvät.

Samaan aikaan myös Euroopan parlamentti yrittää päästä sopuun EU:n maatalouspolitiikasta. Euroopan parlamentin suurimmat poliittiset ryhmät kannattavat, että parlamentti osoittaisi suorista tuista kolmanneksen ilmasto- ja ympäristötoimiin. Parlamentin vihreät ovat toivoneet ympäristöjärjestelmän kattavan jopa 50 prosenttia suorista maataloustuista.

Sen jälkeen, kun ministerit ja parlamentti ovat saaneet capista päätöksen tahoillaan, alkavat kolmikantaneuvottelut komission kanssa. Lopullinen cap-kanta on todennäköisesti valmis vasta ensi vuoden keväänä.

Lue myös:

Ympäristötoimet ja tuotantosidonnaiset tuet Suomen maatalousneuvottelujen kulmakivinä – uudistus on jäsenmaissa jo lähellä maalia

Europarlamentin kompromissi hakee paljaan maan kieltoa, joka ei soveltuisi Suomen savimaille – "Meillä on paljon peltoja, joissa kyntöjä tehdään syksyllä"

Maatalouspolitiikan uudistus

  • EU:n tuleva maatalouspolitiikka kanavoi jäsenmaille nykyistä enemmän valtaa päättää omista maataloustoimistaan.
  • Jokaisen jäsenmaan vastuulla on laatia oma cap-strategia, jossa jäsenmaa kirjaa ylös, kuinka komission määräämiin ylätason tavoitteisiin päästään. Komissio hyväksyy maiden strategiat.
  • Komission edellyttämiä tavoitteita ovat muun muassa nuorten viljelijöiden osuuden lisääminen, ilmaston­muutoksen vaikutusten vähentäminen ja kestävän ruuantuotannon tukeminen.
  • Uusi tukijärjestelmä sisältää niin kutsutun pakollisen ympäristöehdollisuuden, jota tulee noudattaa tukien ehtona. Näitä ovat muun muassa vaatimukset talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle, turvemaiden asianmukaiselle käytölle, suojakaistoille ja viljelykierrolle.
  • Sen lisäksi suorista tuista tietty osuus varataan viljelijöille vapaaehtoiselle ekojärjestelmälle.
  • Uusi cap-politiikka alkaa vasta vuonna 2023. Sitä ennen on kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana sovelletaan nykyisen maatalouspolitiikan sääntöjä.

Lue lisää

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Capin todellinen merkitys

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin

Ympäristöjärjestöt yrittävät kaataa vuosia valmisteilla olleen EU:n maatalousuudistuksen – "Ainoa tapa saavuttaa korkeammat ympäristötavoitteet"