Politiikka

Ympäristötoimet ja tuotantosidonnaiset tuet Suomen maatalousneuvottelujen kulmakivinä – uudistus on jäsenmaissa jo lähellä maalia

Saksa yrittää ­puskea maatalous­uudistuksen ­maaliin ­lokakuussa. Kun parlamentin kanta on myös valmis, alkavat kolmikantaneuvottelut.
Chistos Dogas
Maatalousministerit matkustivat maanantaina Brysseliin kokoustamaan maatalouspolitiikan uudistuksesta. Myös parlamentti neuvottelee cap-kannastaan.

EU-maiden ­maatalousministerit kokoontuivat maanantaina Brysseliin neuvottelemaan unionin maatalouspolitiikan uudistuksesta (cap). Keskustelua käytiin teemoista, joista ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen.

Avoimet asiat liittyvät uusiin ympäristöjärjestelmiin, joista EU-puheenjohtajamaa Saksa on tehnyt tuoreita ehdotuksia.

Koska jatkossa ympäristö- ja ilmastotoimiin halutaan käyttää vähintään kolmasosa maataloustuista, keskustelua on käytävä siitä, millä tavoin niitä rahoitetaan.

Komission ehdottama uusi ”vihreä arkkitehtuuri” sisältää jäsenmaille pakollisen – mutta viljelijöille vapaaehtoisen – ekojärjestelmän, jota rahoitetaan suorilla tuilla. Sen lisäksi ympäristötoimia voidaan tehdä nykyiseen tapaan maaseudun kehittämistuilla kakkospilarista.

Saksa haluaisi varata ykköspilarin ekojärjestelmälle tietyn vähimmäisprosentin maatalous­budjetista, kun taas Suomi rahoittaisi ympäristötoimia ennemmin kakkospilarin kautta.

Suomen kanta on, että jos ekojärjestelmän pakollinen prosenttiosuus ykköspilarissa kasvaisi liian korkeaksi, se voisi syödä rahoitusta muilta tärkeiltä toimenpiteiltä.

”Emme kannata pakollista rahoitusprosentin laittamista ekojärjestelmään. Meillä on hyviä kokemuksia kakkospilarin toimista”, Suomea ministerikokouksessa edustanut EU-suurlähettiläs Minna Kivimäki painotti.

Suomen toiveena on, että jäsenmaille annettaisiin tarpeeksi joustoa päätöksiin.

”Toisen pilarin toimet ovat kunnianhimoisempia kuin ekojärjestelmän toimet. Jäsenmaille tulee tarjota riittävästi valinnan vapautta”, Kivimäki totesi.

Toinen neuvoteltava kysymys koskee viljelijöille pakollisia ympäristötoimia eli niin kutsuttua ehdollisuutta.

Pöydällä on nyt ehdotus, jonka mukaan EU-maiden tulisi sitoutua tiettyyn määrään ekologisia alueita, joilla ei saisi harjoittaa maataloustuotantoa.

Suomi on valmis hyväksymään ekologisille alueille viiden prosentin vaatimuksen. Lopullinen luku on kuitenkin vielä avoinna.

Cap-neuvotteluissa Suomelle tärkeää on myös tuotanto­sidonnaisten tukien säilyminen nykytasolla. Saksa on suhtautunut tähän aiemmin nihkeästi.

Maatalousuudistus voidaan viedä loppuun nyt, kun päätös maatalouden EU-budjetista on valmis. Cap-uudistuksen viimeistely on junnannut paikallaan, koska rahoitussopu venyi odotettua pidemmälle.

Neuvoston kannan lisäksi myös EU-parlamentin täytyy vielä äänestää capista.

Budjettineuvottelut käytiin heinäkuussa Brysselissä.

Uudet cap-säännöt alkavat vuonna 2023. Seuraavat kaksi vuotta mennään siis vielä vanhoilla säännöillä.

Maatalouden tuleva rahoitus EU:ssa laskee noin 12 prosentilla nykyiseen budjettikauteen verrattuna. EU-huippukokouksessa budjetin sisälle rakennettu elpymisväline toi maaseudun kehittämiseen 7,5 miljardin euron lisäpanostuksen.

Suomen maatalouden kehittämisrahoitus nousee kuitenkin nykykaudesta hieman. Suomi sai maaseudun kehittämiselle kansallisen kirjekuoren, joka on suuruudeltaan 400 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön laskelmien mukaan Suomi saa käyvinä hintoina yli 900 miljoonaa euroa maa­talouden EU-rahoitusta vuosittain. Se on noin kuusi prosenttia enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Maatalouden suorien tukien osuus on kokonaispotista hieman yli 500 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisrahoituksen osuus 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan komissio esitti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan esityksessä suorille tuille tilakohtaista tukikattoa, joka olisi korkeimmillaan 100 000 euroa. Maininta tukileikkurista muuttui kuitenkin EU:n rahoitusneuvotteluissa jäsenvaltioille vapaaehtoiseksi.

Lue myös:

"Suunta on oikea, mutta paljon on vielä auki" – ministeri Leppä toivoo pikaista sopua maatalouden EU-rahoituksesta Saksan puheenjohtajuuskaudella

EU-jäsenmaat sorvaavat ympäristövaatimuksiin joustoa Suomen johdolla – muutoksia tulossa pysyviin nurmiin, viljelykiertoon ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen

EU:n maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta kaksivuotinen, tosin komissio vielä nikottelee – Suomelle tärkeä Etelä-Suomen kansallinen tuki mukana

EU haluaa kiristää ympäristöruuvia – maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa

Lue lisää

Tällä viikolla EU:ssa tehdään päätöksiä maatalouspolitiikasta seitsemälle vuodelle: Vaikein kysymys on, paljonko maataloustuesta suunnataan ilmasto- ja ympäristötoimiin

Europarlamentin kompromissi hakee paljaan maan kieltoa, joka ei soveltuisi Suomen savimaille – "Meillä on paljon peltoja, joissa kyntöjä tehdään syksyllä"

Elvytys nostaa suomalaisten EU-maksuja – maatalousrahoituksen saanto sen sijaan kasvaa nykykaudesta kuudella prosentilla, myös uhka tukikatosta väistyi

Komissio uhkaa perua sovun maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta – MTK:n Marttila jyrähtää: "Maanviljelijöitä ei saa käyttää pelinappuloina"