Maatalous

Maatalouskompromissi saa suomalaisten tuen: "Kirjaukset mahdollistaisivat turvepeltojen käsittelyn" – europarlamentti äänestää capista useana päivänä

Euroopan parlamentin kolme suurta ryhmää ovat saavuttaneet kompromissin tulevasta maatalouspolitiikasta. Moni suomalainen aikoo äänestää sen puolesta.
Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Elsi Katainen uskoo, että jatkoneuvotteluista jäsenmaiden kanssa tulee vaikeat. "Parlamentti haluaa antaa signaalin, että ympäristöasiat pitää ottaa huomioon."

Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto kokoontuvat tällä viikolla tahoillaan tekemään linjauksia EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap).

Komissio antoi ehdotuksensa EU:n seitsemän vuoden maatalouspolitiikaksi kaksi ja puoli vuotta sitten, minkä jälkeen asiasta on keskusteltu tiiviisti eri EU-instituutioissa.

Europarlamentti äänestää capista useana eri päivänä. Paketti koostuu sadoista yksityiskohdista, joista pitää päättää erikseen.

"Hienoa, että vihdoin viimein on päästy tähän saakka. Luvassa on ennätyspitkiä äänestyksiä", maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Elsi Katainen (kesk.) kertoo.

Jos kolmen EU-parlamentin ryhmän valmistelemat kompromissit hyväksytään, se merkitsee, että parlamentti ohjaisi kolmanneksen kaikesta maataloustuesta ilmasto- ja ympäristötoimiin.

Kompromissiehdotuksen on valmistellut keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraattinen S&D ja liberaalipuolue RE. Suomesta näihin ryhmiin kuuluvat kokoomus, sosiaalidemokraatit, keskusta ja rkp.

Monen suomalaisen europarlamentaarikon mielestä kolmen ryhmän kompromissi on Suomen kannalta hyvä. "Se on laaja, monimutkainen ja hankala, mutta ihan nieltävissä", Katainen mainitsee.

Uusi maatalouspolitiikka pitää sisällään niin pakollisia kuin vapaaehtoisiakin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä, joita tulee noudattaa tukien saannin ehtona. Torjuntavoittona Katainen pitää sitä, että vaatimukset turvemaiden suojelusta ja talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ovat lieventyneet siitä, mitä komissio alun perin esitti.

"Ympäristöasioissa vaatimustaso nousee. Mutta Suomelle tärkeät tuet turvataan ja erityispiirteet huomioidaan."

"Uudet kirjaukset mahdollistaisivat turvepeltojen käsittelyn, josta komissiolla oli hankala kirjaus. Se lieveni onneksi, ja turvepeltojen osalta vaaditaan vain 'riittävää ylläpitoa'. Myös paljaan maan kieltoa koskeva kompromissi on järkevöitynyt, ja syyskynnöt olisivat edelleen sallittuja. Mutta äänestykset ovat vasta alkamassa ja neuvottelut jatkuvat."

Suomelle tärkeät tukimuodot, kuten tuotantoon sidotut tuet, Etelä-Suomen kansallinen tuki ja luonnonhaittakorvaus, ovat Kataisen mukaan hyvällä tolalla EU-parlamentin ehdotuksessa.

"Etelä-Suomen 141-tukea ei ollut komission alkuperäisessä esityksessä edes mukana. Niihin on saatu parlamentin neuvotteluissa iso muutos."

Kari Salonen
Maaseudun kehittämistuet ovat tärkeitä vesiensuojelulle ja hiiltä sitovien menetelmien käyttöönottoon, Ville Niinistö sanoo.

S&D-ryhmään kuuluvat Eero Heinäluoma (sd.) ja Miapetra-Kumpula Natri (sd.) aikovat äänestää kompromissin puolesta.

"Jos se hajoaa, mennään viidakkoon, mikä ei ole Suomenkaan edun mukaista. Hyväksyminen on parempi vaihtoehto. Esitys on mennyt oikeaan suuntaan ja antaa valmiudet jatkaa perheviljelyä. Äänestyksistä tulee täpärät", Heinäluoma uskoo.

"On mahdotonta purkaa isoa kompromissia palasiksi. Viherrytystä on vaikea tehdä valiokuntien ulkopuolella. Pitää luottaa, että erikoisvaliokunta tekee hyvää työtä", Kumpula-Natri toteaa.

EPP-ryhmää edustava Petri Sarvamaa (kok.) pitää pöydällä olevia linjauksia kohtuullisina.

"Kaikki Suomen tavoitteet ovat mukana nippa nappa. Hyviä asioita on, että meillä on mahdollisuus maksaa tuotantoon sidottuja tukia. Mutta kun jäsenmaiden pitää päättää, miten rahat jaetaan, ja jos se menee vielä yhtään tiukemmaksi, niin Suomen tuotantoon sidotut tuet vaarantuvat", Sarvamaa varoittelee.

Vihreiden Ville Niinistö kutsuu cap-ehdotusta pettymykseksi. Vihreiden tavoite on ollut suunnata vähintään 50 prosenttia suorista tuista ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin.

"Nyt näyttää siltä, että kolme suurinta ryhmää parlamentissa esittää tähän vain 30 prosenttia, ja 60 prosenttia menisi yhä suoriin perustukiin."

"Tähän mennessä EU:n toimet maataloustuissa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen hidastamiseksi eivät ole toimineet ja rahankäyttö on ollut tehotonta. Kun maakohtaista joustoa lisätään, se voi olla ympäristölle myös huono asia", Niinistö kommentoi Twitterissä.

Maria Miklas
Petri Sarvamaa uskoo, että lopullisesta cap-kannasta tulee "sellainen, jonka kanssa voidaan Suomessa elää".

Moni asia on laitettu uudessa maatalouspolitiikassa remonttiin. Uuden politiikan tärkein tavoite on antaa jatkossa jäsenmaille enemmän päätäntävaltaa omista tukitoimistaan. Lisäksi komission toiveena on ollut muuttaa politiikkaa aidosti tulosperusteiseksi. Uuden politiikan säännöt tulevat voimaan näillä näkymin vuonna 2023.

"Keskeisen tärkeä muutos on ympäristöasioiden nouseminen ja se, että tähdätään tuloksellisuuteen eli näennäisviljelystä halutaan päästä eroon. Iso muutos on myös se, että jäsenmaat voivat tehdä itse omat strategiset suunnitelmansa. Siinä jätetään väljyyttä kansalliselle keinovalikoimalle", Katainen kertoo.

Vaikka EU-komissio antaa jatkossa jäsenmaille enemmän vaihtoehtoja capin kansalliseen toimeenpanoon, europarlamentin kompromissi haluaa lukita tarkasti sen, mihin maataloustuet ohjataan. Tätä on pidetty Suomen neuvottelijoiden keskuudessa ristiriitaisena.

Kompromississa suorista tuista suunnattaisiin 60 prosenttia perustulotukeen, 30 prosenttia ympäristöohjelmiin ja kaksi prosenttia nuorille viljelijöille.

"Tiukat prosentit voivat olla Suomelle vaativia, mutta olemme onneksi edellä monessa asiassa. Monelle jäsenmaalle tavoitteet ovat hirvittävän paljon vaikeampia kuin meille", Katainen sanoo.

Kun Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto ovat saaneet kantansa valmiiksi, ne alkavat neuvotella maatalouspolitiikasta yhdessä komission kanssa. Lopullinen cap-uudistus on siis valmis vasta ensi vuonna.

Lue myös:

Tällä viikolla EU:ssa tehdään päätöksiä maatalouspolitiikasta seitsemälle vuodelle: Vaikein kysymys on, paljonko maataloustuesta suunnataan ilmasto- ja ympäristötoimiin

Ympäristö nousee tikun nokkaan EU:n ruokaremontissa – "Mukana on pikkuisen propagandaa"

Jaana Kankaanpää
Eero Heinäluoma painottaa, että parlamentin kanta pitää saada valmiiksi kahden ja puolen vuoden jälkeen.
Lue lisää

Mäntyniemen ovea kolkuttelee jo kaksi kandidaattia, mutta kolmas voittaisi, jos homma vain kiinnostaa

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Capin todellinen merkitys

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin