Maatalous

Eläinten hyvinvointikäytännöt ja antibioottien vähäinen käyttö ovat Suomessa komission mukaan esimerkillisiä – maatalouden haasteena alhainen kannattavuus

Suomen maatalouden haasteina ovat luonnonolosuhteet, alhainen kannattavuus ja matala yrittäjätulo, Euroopan komissio analysoi.
Kari Salonen
Komissio suosittaa Suomelle toimenpiteitä, joilla voi vähentää ammoniakkipäästöjä.

Euroopan komissio julkaisi viime viikolla ohjeistukset, joiden avulla jäsenmaita autetaan pääsemään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ja EU:n maatalouspolitiikan (cap) tavoitteisiin.

Jäsenmaiden tulee valmistella omat kansalliset maataloussuunnitelmansa, jotka komissio myöhemmin hyväksyy ennen EU:n maatalouspolitiikan uutta ohjelmakautta.

Green Dealin maatalousstrategian (Pellolta pöytään) tavoitteita ovat muun muassa lannoitteiden, torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käytön merkittävä vähentäminen ja luomutuotantopinta-alojen kasvattaminen Euroopassa.

Elinvoimaisen maataloustuotannon ylläpitämiseksi Suomessa tarvitaan EU-tukia sekä tuottavuutta ja parempaa kannattavuutta. Komissio suosittelee tukien parempaa kohdentamista ja maataloustuotteiden lisäarvon nostamista. Lisätyötä tarvitaan myös sukupolvenvaihdosten edistämiseksi.

Komissio pitää Suomessa tehtyjä ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä hyvinä, mutta parannusehdotukset liittyvät erityisesti rannikkoalueiden vesien suojeluun, lintuindeksin alentumiseen sekä ammoniakkipäästöihin.

Maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä suhteessa muuhun talouteen on Suomessa korkeampi kuin EU:n maissa keskimäärin, komissio kertoo.

Suomen tulisi vähentää päästöjä esimerkiksi hiiliviljelymenetelmillä, metsien hiilinielujen turvaamisella ja turvemaiden päästöleikkauksilla. Lisäksi komissio kehottaa monimuotoisuuden lisäämiseen ja luomutuotannon kasvattamiseen.

Eläinten hyvinvointikäytäntöjen ja antibioottien käytön tilanne Suomessa on EU-maiden keskiarvoon nähden myönteinen. Komissio kuitenkin varoittaa, että torjunta-aineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Tämä johtuu urean käytöstä metsissä.

Komissio esittää myös innovaatioiden, digitalisaation ja osaamisen lisäämistä esimerkiksi laajakaistainvestoinneissa. Maaseutualueiden laajakaistat eivät hoidu täysin markkinaehtoisesti vaan siihen tarvitaan myös julkista tukea, komissio mainitsee.

”Olemme keskustelleet tavoitteista ja niiden saavuttamisesta komission kanssa ja meillä on pitkälti yhteneväinen tilannearvio. Viljelijöiden tulotasosta on pidettävä huolta. Maatalous ja maaseutualueet ovat osa ratkaisua ympäristöön ja ilmastoon liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Tästä on hyvä jatkaa konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kommentoi suosituksia.

MTK ei pidä ohjeistuksia yllättävinä.

"Suosituksissa ei ollut Suomen osalta mitään uutta. Työ, jota olemme tehneet aiempina ohjelmakausina, on hyvää. Nyt tiedossa on enemmänkin hienosäätöä meidän osaltamme", MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.

Åberg olisi toivonut osalle jäsenmaista tiukempia ohjeistuksia. Niin EU:n sisämarkkinoiden kilpailuasetelmasta saataisiin tasapainoisempi.

"On pettymys, ettei EU antanut tiukempia suosituksia niihin maihin, joissa asioita ei tehdä niin hyvin. Kun katsoo Saksaa, Espanjaa, Italiaa ja Puolaa, joissa eläinten hyvinvointi tai antibioottien käyttö ei ole Suomen kanssa samalla tasolla, niin suositukset eivät ole kovin tiukkoja. Näillä ohjeistuksilla ei päästä Pellolta pöytään -strategian tavoitteisiin."

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan neuvottelut ovat vielä kesken. Suomen kansallinen strategiasuunnitelma tulee voimaan komission hyväksynnän jälkeen vuoden 2023 alusta alkaen, jolloin myös maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi alkaa.

Perjantaina julkaistut suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä tullaan käyttämään viitteenä, kun komissio käsittelee ja hyväksyy jäsenmaiden suunnitelmat.

Lue myös:

EU:n maatalouden jatkoneuvotteluista ennustetaan haastavia, muttei mahdottomia – ministeri Leppä: "Vihreä arkkitehtuuri on se hankalin asia"

Selvitys: Nykyinen ruuantuotanto ei riitä EU:n Green Dealin tavoitteiden saavuttamiseen – ehdotuksena saada "saastuttaja maksaa" -periaate osaksi maatalouspolitiikkaa

Lue lisää

EU-valiokunnassa tiivis väittely metsien kunnosta – Silvia Modigin mielestä Suomen metsät ovat monimuotoisuuden kannalta "lähes Euroopan huonoimmat"

Saksa harkitsee veroa eläintuotteille – tarkoituksena rahoittaa eläinten hyvinvointia

Sijaisapu tiloilla turvattava

MTK varsin tyytyväinen eläinten hyvinvointilakiin: Luvassa tiukennuksia mutta myös kannusteita ilman merkittäviä heikennyksiä kilpailukykyyn