Politiikka

EU:n maatalouden jatkoneuvotteluista ennustetaan haastavia, muttei mahdottomia – ministeri Leppä: "Vihreä arkkitehtuuri on se hankalin asia"

Euroopan parlamentti ja neuvosto aloittavat kolmikantaneuvottelut EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap) loppuvuodesta. Lopullinen ratkaisu voi venyä ensi vuoden kesälle.
Jarno Mela
Ministeri Jari Leppä sanoo, että kakkospilarin ympäristötoimet ovat kunnianhimoisempia kuin ykköspilarissa. "Viljelijät ovat sitoutuneita niihin useiksi vuosiksi kerrallaan."

Sekä ministerineuvoston että Euroopan parlamentin kannoissa kuultiin Suomelle tärkeitä erityispiirteitä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo median kyselytunnilla.

Tärkeäksi työvoitoksi ministereiden välisissä maatalousneuvotteluissa Leppä nostaa sen, että Suomelle tärkeät tukimuodot säilyvät myös seuraavalla seitsemän vuoden cap-kaudella. Lisäksi neuvosto poistaisi jäsenmailta eläinten korvamerkkipuutteista johtuvat sanktiot, minkä on toivottu vähentävän käytännön byrokratiaa. Maatalousuudistus ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan neuvottelut jatkuvat.

Komission alkuperäinen esitys EU:n yhteiseksi maatalouspolitiikaksi julkaistiin kaksi ja puoli vuotta sitten, ja nyt alkavat pitkien neuvottelujen viimeiset vaiheet.

"Ympäristö- ja ilmastoimien lisäksi neuvoston ja parlamentin kannoissa on tärkeää se, että tuotantosidonnaisia tukia ja Etelä-Suomen tukia on mahdollista jatkaa. Aina pitää muistaa, että uudistus tehdään, jotta meillä tuotetaan jatkossakin ruokaa", ministeri sanoo.

Lepän mukaan uudesta capista tulee ilmaston ja ympäristön kannalta kunnianhimoisempi. Neuvoston kannassa on mukana muun muassa maininta hiilensidonnan kannustejärjestelmästä.

"Jäsenmaan tulee varata suorien tukien rahoituksesta vähintään 20 prosenttia ekojärjestelmiin. Kakkospilarin toimia voi hyväksilukea tässä prosessissa. Kunnianhimo nousee selkeästi – se on päivänselvää."

"Maatalous ja metsätalous ovat ainoita toimialoja, jotka sitovat hiiltä ja joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Ne ovat ratkaisujen aloja. Niihin pohjaa myös neuvoston aikaan saama neuvottelutulos", Leppä valaisee.

Neuvoston ja parlamentin kannoissa on monia yhtäläisyyksiä. Silti tulevista neuvotteluista ennustetaan haastavia, koska instituutiot ovat eri mieltä vihreästä arkkitehtuurista, eli uusista viherryttämistoimista.

Parlamentti ehdottaa, että suorista tuista kolmannes käytettäisiin ilmasto- ja ympäristötoimiin, kun taas neuvosto ehdottaa 20 prosenttia.

"Joiltain osin kannat vaihtelevat ja trilogeissa (kolmikantaneuvotteluissa) varmasti riittää neuvoteltavaa. Vihreä arkkitehtuuri on se hankalin asia. Se sovitellaan niin, että se sopii jäsenmaiden luonnonolosuhteisiin, rakenteisiin sekä agronomisiin reunaehtoihin", Leppä selventää.

Uusi vihreä arkkitehtuuri koostuu suorien tukien yhteyteen rakennettavasta ekojärjestelmästä, maaseuturahoituksen ympäristötoimista sekä hyvistä ympäristökäytännöistä, joita tulee noudattaa tukien saannin ehtoina. Nämä yhdessä korvaavat nykykauden täydentävät ehdot ja viherryttämisen.

Uusia ympäristövaatimuksia ovat muun muassa turvemaiden vähimmäissuojelu, kasvipeitteisyys herkkinä aikoina ja viljelykierto.

Moni komission esittämä ympäristövaatimus lieveni parlamentin ja neuvoston työryhmissä, ja niitä voidaan tulkita nyt Suomelle sopivalla tavalla.

"Komissio ei ottanut Suomen arktisia asioita huomioon", Leppä viittaa alkuperäiseen ehdotukseen.

Vuonna 2023 voimaantuleva maatalouspolitiikka on tulosperusteinen. Se tarkoittaa, että jäsenmaiden tulee sitoutua EU-komission esittämiin ylätason tavoitteisiin, joita seurataan tietyillä indikaattoreilla.

Kukin maa valmistelee tavoitteiden seuraamista varten oman kansallisen cap-suunnitelmansa.

Vaatimukset kosteikkoja ja turvemaita koskevasta vähimmäissuojelusta on otettava käyttöön viimeistään 2025, neuvoston kanta linjaa. Suomen tuleekin lähivuosina määrittää, millä kriteereillä ja volyymilla turvepeltoja suojellaan.

"Meidän tulee strategiasuunnitelmassa esittää, miten maatalouskäytössä olevia turvepeltoja voidaan käyttää ja miten vähemmänsuojelu toteutuu. Ensimmäinen asia, mikä tehdään, on turvelohkojen raportointi. Se on aikaa vievä prosessi, koska lohkokohtaista tietoa ei ole", maatalousneuvos Kari Valonen kertoo seuraavista askelista turvepeltojen osalta.

Lue myös:

EU-ministerit sopuun maatalouspolitiikasta: "Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille" – neuvottelut jatkuvat vielä parlamentin ja komission kanssa

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

Lue lisää

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Elokapinan mielenosoitus tukkii tietä Helsingin keskustassa ja vaatii maataloustukiin ilmastoehtoja – Leppä: "Ympäristö- ja ilmastotoimet ovat vain yksi tavoite, ennen muuta edistetään ruuantuotantoa"

Capin todellinen merkitys

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin