Maatalous

Komissio julkaisi listan ekojärjestelmien ympäristötoimenpiteistä – taustalla tavoite nostaa luomutuotannon osuus 25 prosenttiin maatalousalasta ja leikata torjunta-ainemääriä

Komissio kannustaa jäsenmaita etsimään menetelmiä, joilla viljelijät voisivat sitoutua entistä kestävämpään maatalouteen.
Markku Vuorikari
Ekojärjestelmien tavoitteena on saavuttaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

Euroopan komissio julkaisi luettelon niistä maatalouskäytännöistä, jotka voitaisiin lukea mukaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) ekojärjestelmiin.

Tulevassa maatalouspolitiikassa viherryttäminen on korvattu niin kutsutulla vihreällä arkkitehtuurilla, joka koostuu sekä vapaaehtoisista että pakollisista ympäristötoimenpiteistä.

Pakollinen osio sisältää ehdollisuuden, jonka sekä maatalous­yrittäjät että jäsenvaltiot joutuvat toteuttamaan. Vapaaehtoinen osio puolestaan sisältää ykköspilarin ekojärjestelmän sekä kakkospilarin maatalouden ympäristötoimenpiteet. Näillä tarjotaan vaihtoehtoja niille viljelijöille, jotka haluat edistää ilmasto- ja ympäristötoimiaan kunnianhimoisemmin.

Ekojärjestelmiin voitaisiin lukea mukaan luomuviljely ja agroekologinen viljely, johon kuuluu muun muassa viljelykierto palkokasveilla. Lisäksi toimenpiteisiin lasketaan mukaan hiiliviljely, kestävämpi tuholaistorjunta, mikrobilääkkeiden vähentämistoimenpiteet, eläinten hyvinvointikäytännöt, vesiensuojelu ja täsmäviljely.

Viljelijöille vapaaehtoisten ekojärjestelmien tarkoituksena on päästä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin.

EU-komission julkaiseman Pellolta pöytään -maatalousstrategian mukaan koko EU:n tulisi vähentää torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käyttöä puolella, leikata lannoitteiden käyttömääriä 20 prosentilla, sekä saada neljännes peltomaasta luomutuotannon piiriin vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenmaat neuvottelevat paraikaa maatalouspolitiikan uudistuksesta. Neuvotteluiden vaikein kysymys on se, kuinka paljon EU:n maatalousvaroja ekojärjestelmiin tulisi ohjata.

Parlamentti kannattaa, että ekojärjestelmiin ohjattaisiin kolmannes maatalousrahoituksesta, kun taas EU-maiden ministerit kannattavat 20 prosentin tasoa.

Suomi on pitänyt 30 prosentin pakollista rahoitusosuutta ekojärjestelmille liian korkeana, koska Suomessa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet tehdään perinteisesti kakkospilarin kautta.

Lue myös:

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

EU-ministerit sopuun maatalouspolitiikasta: "Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille" – neuvottelut jatkuvat vielä parlamentin ja komission kanssa

EU-komissio täräyttää maataloudelle suuria tavoitteita: Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttöä leikataan ja antibioottien myyntiä vähennetään kovalla kädellä

Lue lisää

Vihreiden ja vasemmistoliiton mielipide EU:n maataloudesta herättää kummastelua – Virkkunen: "Puoluejohtoa myöden kritisoidaan meppejä, jotka tukivat huomattavasti edistyksellisempää kantaa"

Maatalouspolitiikan tuleva rakenne hiertää jäsenmaiden ja EU-parlamentin neuvotteluissa – moni suuri asia vielä auki

"Tukipolitiikkaa pitäisi muuttaa radikaalisti, jos tavoitellaan ilmastopoliittisesti kestävää maataloustuotantoa", Luken tutkimusprofessori ei pidä uusia cap-ehdotuksia riittävän kunniahimoisina

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin