Politiikka

EU-ministerit sopuun maatalouspolitiikasta: "Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille" – neuvottelut jatkuvat vielä parlamentin ja komission kanssa

Cap-neuvotteluita on käyty jo kaksi ja puoli vuotta. Nyt maatalousuudistus on askeleen lähempänä maalia, kun ministerit löysivät yhteisen ratkaisun.
Zucchi-Enzo
Ministeri Jari Leppä on tyytyväinen keskiviikkona Luxemburgissa saavutettuun cap-sopuun.

EU:n maatalousministerit ovat päässeet viime yönä sopuun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta (cap). Seuraavaksi käynnistyvät neuvottelut Euroopan komission ja parlamentin kanssa.

"Sopu on syntynyt aamuvarhaisina tunteina ja se näyttää hyvältä. Asioista, joita ajoimme, saatiin hyvät ratkaisut ja niistä on hyvä lähteä kohti trilogia", Suomen maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Ministerit päättivät keskiviikkoaamuna, että suorista maataloustuista viidesosa tulisi ohjata ekojärjestelmiin. Koska Suomi tekee valtaosan ilmasto- ja ympäristötoimenpiteistä maaseudun kehittämistukien kautta, Suomi haki joustoa ekojärjestelmän pakolliseen prosenttiosuuteen.

Ministerit hyväksyivät kirjauksen, jossa ekojärjestelmän pakollinen prosenttiosuus voi olla alhaisempi, jos jäsenmaa ohjaa varoja vastaavien toimenpiteiden rahoitukseen maaseudun kehittämisen kautta.

"Viestimme on ollut, että ilmasto- ja ympäristötoimet ovat tehokkaita ja monivuotisia kakkospilarin puolella, ja viljelijät ovat niihin sitoutuneita. Ei olisi hyvä, että niitä jouduttaisiin tekemään pakolla. Tällä saadaan kannustavuutta viljelijöille aikaan."

"Tänään saavutettu ratkaisu turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille. Tämä on ollut tavoitteemme koko uudistuksen ajan”, ministeri Leppä toteaa.

Suomelle tärkeitä tuotantosidonnaisia tukia voitaisiin jatkaa nykytasolla tulevalla seitsemän vuoden ohjelmakaudella. Tilakohtaisesta tukikatosta tulisi jäsenmaille vapaaehtoinen, ministerit linjasivat.

Neuvoston yleisnäkemys sisältää myös tiettyjen Etelä-Suomen kansallisten tukien jatkamisen.

EU-johtajat päättivät heinäkuussa maatalousrahoituksesta seuraavalle seitsemälle vuodelle. Suomen maaseudun kehittämistukien rahoitus kasvaa nykykaudesta.

"Meillä on käytössä kaikkien aikojen suurin potti, sekä rahoituspäätöksen ja neuvoston yleisnäkemyksen myötä näkymä siitä, miten viljelijät voivat kehittää omia tilojaan. Vakaa, pitkäjänteinen toimintaympäristö, joka ottaa huomioon viljelijän, ilmaston ja kannattavuuden", Leppä luettelee.

Suomelle tärkeiden asioiden läpivieminen vaati Lepän mukaan pitkiä keskusteluja ministerien kesken.

"Vaadittiin pitkät neuvottelut ennen kuin ratkaisu syntyi. Viimeisten ratkaistavien asioiden joukossa oli se, otetaanko eläinten hyvinvointikorvaus mukaan korvattaviin toimenpiteisiin, ja sekin jatkuu entisellään."

Myös Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla maatalouspolitiikasta. Parlamentti kannattaa, että vähintään kolmasosa maatalousrahoista ohjattaisiin ilmasto- ja ympäristöohjelmiin.

Lue myös:

Tällä viikolla EU:ssa tehdään päätöksiä maatalouspolitiikasta seitsemälle vuodelle: Vaikein kysymys on, paljonko maataloustuesta suunnataan ilmasto- ja ympäristötoimiin

Maatalouskompromissi saa suomalaisten tuen: "Kirjaukset mahdollistaisivat turvepeltojen käsittelyn" – europarlamentti äänestää capista useana päivänä

Europarlamentin kompromissi hakee paljaan maan kieltoa, joka ei soveltuisi Suomen savimaille – "Meillä on paljon peltoja, joissa kyntöjä tehdään syksyllä"

Lue lisää

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Capin todellinen merkitys

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin

Ympäristöjärjestöt yrittävät kaataa vuosia valmisteilla olleen EU:n maatalousuudistuksen – "Ainoa tapa saavuttaa korkeammat ympäristötavoitteet"